Vuosi sitten pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus julisti poikkeustilan. Valmiuslait otettiin käyttöön, ja alkoi rankka vuosi. Yle alkoi lähettää tunteja kestäviä erikoislähetyksiä, joissa asiantuntijat ja hallituksen johtoviisikko yhdessä tai erikseen selvitti epävarman tiedon pohjalta, mitä korona merkitsee suomalaisille.
Hallitus ja kansalaiset joutuivat elämään viikosta toiseen sumuisen tulevaisuuden kanssa. Muualta Euroopasta – etenkin Italiasta – tulevat uutiset olivat hätkähdyttäviä. Italiassa elettiin pitkään veitsenterällä peläten sitä, riittääkö kaikille hoitoa.
Suomessakin koronapäätöksiä on vahvasti hallinnut kysymys hoidon riittävyydestä. Hallitus on kaikin keinoin parhaansa mukaan pyrkinyt varmistamaan hoidon riittävyyden, niin sairaalassa kuin tehohoidossakin.
Hallitus ja kansalaiset joutuivat elämään koronavuoden aikana viikosta toiseen sumuisen tulevaisuuden kanssa.
Ylen kolmiosainen suurdokumentti Rankka vuosi tavoittaa hienosti koronavuoden tuntoja. Dokumenttiin on varmasti monien helppo samastua. Koronavuosi on ollut täynnä pelkoa, väsymystä, epävarmuutta tulevaisuudesta, mutta myös vahvaa selviytymisen tahtoa.
Ylen dokumentti on kiitettävästi taltioinut koronavuoden keskeisimpiä maamerkkejä. Hallituksen ja keskeisten ministereiden – Marinin, Kristi Kiurun, Li Anderssonin, Aino-Kaisa Pekosen sekä Mika Lintilän (kesk.) – rooli ja keskeisten päätösten nostaminen antavat kehykset sille, mitä tavoitellaan ja miksi päätöksiä tehtiin kuten tehtiin.
Terveydenhuollon rooli korostuu, kuten rankan koronavuoden aikana on tapahtunut. Huoli terveydestä on ollut päällimmäisenä. Dokkari nostaa esiin television iltauutisten näkyvimpiä kasvoja, kuten Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) johtaja Mika Salmisen, HUS:n ylilääkäri Asko Järvisen ja joukon monia muita.
Myöskään päätöksenteon ristiriidat, vaikkakaan ne eivät ole keskiössä, ovat läsnä. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) arvostelee kärkkäästi hallitusta, kuten on tehnyt pitkin vuotta.
Vapaavuoren kriitikon rooli ei ole hallitussidonnaista. Hän ajoi soten kaatamista pääministeri Juha Sipilän (kesk.) aikana yhdessä suurimpien kaupunkien kanssa. Hän on halunnut nostaa Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun arvovaltaa suhteessa hallitukseen. Vapaavuori näkee maailmanlaajuisten trendien vahvistavan kaupunkipolitiikkaa hallitusten kustannuksella.
Lintilälle on jäänyt hampaan koloon sosiaali- ja terveysministeriön vahva rooli talouden kustannuksella. Eikä hän peittele tätä. Samoin presidentti Sauli Niinistö puolustaa oikeuttaan esittää näkemyksiään. Dokumenttihaastattelujen aikaan hänen esittämänsä ”nyrkin” torppaaminen on närästänyt häntä pahasti.
Koskettavinta dokumentissa ovat yksittäisten ihmisten kohtalot, jotka kuvaavat niin monen suomalaisen kokemuksia. Vanha pariskunta tapaa vanhushoivapaikan lasin läpi. Mies tuumaa, ettei hän ole kokenut tällaista sota-aikanakaan. Tai alzheimeria sairastaneen tyttären syyllisyys siitä, että hänen isänsä menehtyi yksin edes ymmärtämättä, miksi hänet eristettiin.
Myös sairaanhoito petti. Eräs haastateltavista ei saanut apua 112:sta, mikä oli hänelle suuri järkytys. Olisi kenelle tahansa, jos kehotettaisiin soittamaan eikä apua luvattaisi hätänumerosta.
Uudessa ja oudossa tilanteessa tapahtuu virheitä ja ylilyöntejä, mutta myös paljon toivoa herättävää. Dokumentissa kerrotaan koronapotilaasta, joka heräsi sairaalassa ja luuli tulleensa kaapatuksi.
Päästä varpaisiin suojavarusteisiin pukeutuneet sairaanhoitajat ja lääkärit olivat pitkään nukutettuna olleelle potilaalle outo ilmestys. Hienoa oli, että hän käveli sairaalasta omin jaloin.
Myös tehohoidon kriteerejä avataan hienosti. Terve ja reipas kasikymppinen laitetaan tehohoitoon, jos sen arvioidaan vaikuttavan. Monessa kohdin todetaan, että tehohoidolla ei ole tarkoitus aiheuttaa kärsimystä.
Tehohoitoon pääsy puhutti poliitikkoja. Viime keväänä tehohoitopaikkoja laskettiin jossain vaiheessa päivittäin. Tämä synnytti tarinoita ja epäilyä tehohoitoon valinnan kriteereistä. Tehohoitopaikat ovat riittäneet tähän saakka.
Dokumentissa hoitohenkilökunta nousee arjen sankareiksi. Niin todettiin viime keväänäkin: He taistelevat eturintamassa. Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarisen työn seuraaminen näyttää konkreettisesti koronan aiheuttaman väsymyksen.
Vuosi on ollut rankka.