Ammattiyhdistysliikkeen yhtenäisyyttä, luottamushenkilöiden aseman vahvistamista ja koronarajoitusten purkamista. Näitä kokousedustajat vaativat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n edustajiston kevätkokouksen yleiskeskustelussa tänään torstaina.
Työnantajia edustavien Teknologiateollisuuden ja Metsäteollisuuden irtautuminen työehtosopimusneuvotteluista ja into lisätä paikallista sopimista nähdään ammattiyhdistysliikkeen kohtalonkysymyksenä. Puheenvuoroissa arvioitiin, että myös muiden alojen työnantajajärjestöt saattavat seurata näiden kahden työnantajajärjestön mallia.
Muutamat edustajat kehottivat puheenvuoroissaan SAK:ta ja ammattiliittoja torjumaan päättäväisesti työnantajien toimet, jotka nähdään yritykseksi kurjistaa työoloja ja työntekijän asemaa.
Maahanmuuttajat työllistyvät Suomessa ensimmäisiksi vuosiksi, mutta heidät irtisanotaan, kun he ryhtyvät vaatimaan työnantajalta oikeuksiaan.
– Näytetään, että tätä sotaa työnantajat eivät voi voittaa, Teollisuusliiton Marika Ilola totesi.
Työelämä on joukkuepeliä
SAK:n varapuheenjohtaja, Vasemmistoliiton kansanedustaja vuosilta 1999–2003 Katja Syvärinen puhui yhteiskunnallisesta joukkuepelaamisesta, jossa palkansaajien ja työnantajien keskinäinen luottamus on myös työnantajan etu.
Hän vertaa työelämää jääkiekko-otteluun.
– Kun työelämän pelikirja on sama kaikille yrityksille, se myös helpottaa työelämän pelisääntöjen tulkinnoissa ja jättää mahdollisuuden pelata hyvää ja voittavaa peliä reilusti, Syvärinen kuvailee.
Hänen mukaansa yleissitovista työehtosopimuksista luopuminen vaikeuttaisi paikallista sopimista. Samalla työpaikkojen neuvottelukulttuuri rapautuisi.
Syvärinen arvioi ammattiliiton neuvottelemien oikeuksien olevan jo itsestäänselvyys. Liiton jäsenyyttä ei ehkä osata arvostaa, sillä myös liittoon kuulumattomat nauttivat samoista työelämän oikeuksista etenkin yleissitovilla sopimusaloilla.
Luottamusmiesten asema puhutti
Syvärisen mielestä on välttämätöntä, että luottamusmies saisi vahvempaa tukea lainsäädännöllä. Luottamusmiehen asemasta puhui myös Teollisuusliiton edustaja Arto Liikanen.
Hän arvioi, että työnantajia edustavien Teknologiateollisuuden ja Metsäteollisuuden irtauduttua työehtosopimusneuvotteluista ja alojen työpaikkojen siirtyessä paikalliseen sopimiseen myös luottamusmiehen asemaa tarkasteltaisiin uudestaan.
– Luottamusmiestä ei välttämättä olisi, vaan olisi työnantajan valitsema edustaja, jota työntekijät voisivat ehdottaa, mutta senkin valikoisi työnantaja, Liikanen pohtii.
Koronarajoituksista voisi jo luopua
Edustajat Timo Tiikkala ja Seija Jaatinen Palvelualojen ammattiliitto PAMista toivovat hallituksen ryhtyvän purkamaan koronarajoituksia majoitus- ja ravintola-alalta, tapahtuma-alalta ja muilta palvelualoilta. Perusteluina ovat jatkuvasti kasvava rokotusten kattavuus ja epidemiatilanteen laantuminen. Tiikkalan mukaan palvelualoilla ollaan myös opittu ottamaan turvallisuus paremmin huomioon.
Marimekon valtakunnallinen pääluottamusmies Tuuli Laine PAMista kertoi naisvaltaisten ja matalapalkkaisten työntekijöiden karusta korona-ajasta. Usealla alan työntekijällä lomautus on kestänyt jopa yli vuoden. Laineen pelkona on, että alan kotimaiset yritykset lopettavat toimintansa, jos koronarajoituksia ei ryhdytä nopeasti purkamaan.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n Jape Lovén nosti esille, että valtion myöntämistä koronatuista huolimatta matkatoimistot ovat lomauttaneet ja irtisanoneet suuren osan työntekijöistä. Alan yritykset ovat Lovénin mukaan myös rapauttamassa työntekijöiden oikeuksia.
– Tuetaan yritystä vaikeuksissa, mutta yhteiskuntavastuu tulisi myös olla, Lovén muistuttaa.
Oikeutta maahanmuuttajille ja solidaarisuutta
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n Valli Pruuli puhui maahanmuuttajien haavoittuvasta asemasta työmarkkinoilla. Hän totesi, että maahanmuuttajat työllistyvät Suomessa ensimmäisiksi vuosiksi, mutta heidät irtisanotaan, kun he ryhtyvät vaatimaan työnantajalta oikeuksiaan.
– Irtisanomissyyksi riittää vaikkapa vaillinainen kielitaito, vaikka työnantaja on rekrytoinnissa tiennyt, mikä työntekijän kielitaito on, Pruuli kertoo.
PAMilainen Christian Karau otti kantaa Israelin ja Palestiinan konfliktiin ja kannusti solidaarisuuteen Palestiinan kansalaisia kohtaan.
– Meidän täytyy osana kansainvälistä työväenliikettä painostaa omia valtiollisia hallituksiamme puuttumaan tähän, Karau kehottaa.
uutiskirje 
