Tuore perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvosteli hallitusta hölläkätisestä oleskelupien myöntämisestä Talebanin hallinnon vainolta pelastetuille ihmisille. Jos puolue saisi päättää, Suomen rajat ylittäisi nolla turvapaikanhakijaa tai kiintiöpakolaista.
Purra on ollut tiukka maahanmuuton vastustaja koko poliittisen uransa ajan. Retoriikka on viiltävämpää mitä hänen mestarinsa ja nostajansa Jussi Halla-aho käytti viime aikoina puheenjohtajana.
On pelottavaa, että jotkut poliitikot sortuvat samaan. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Juha Pylväs lausahduksineen ”emme tarvitse sosiaaliturvalla loisivia elintasosurffareita” on oiva esimerkki.
Purra ilmoitti puoluekokouksessa olevansa valmis pääministeriksi. Ajatuskin Purrasta levittämässä ihmisvihamielistä retoriikkaansa pääministerin asemasta kauhistuttaa.
Valta-asema tuo julkisuutta ja näkyvyyttä. Aivan oikein kansalaisten kuuluukin tietää pääministerin näkemyksistä – ja myös puoluejohtajien. Purran perussuomalaisen, konservatiivisen maailmankuvan jakaa reilusti alle viidennes suomalaisista.
Pääministeritavoitteestaan huolimatta Purra on paaluttanut poliittisesti epäviisaasti puoluetta ulos kaikista hallituskokoonpanoista.
Mieli muuttuu tosipaikan tullen, mutta on vaikea nähdä, miten hän sovittaisi puolueensa mihinkään hallituskokoonpanoon.
Purra asemoi puolueen ”kansallismieliseksi ja isänmaalliseksi”. Puolue tekee hajurakoa soinilaiseen populismiin, korostaa konservatiivisia arvoja ja oikeistolaista talouspolitiikkaa.
Purra hyökkäsi puheissaan myös syyttäjälaitosta ja julkista sektoria vastaan. Paisunutta julkista sektoria tulisi laihduttaa vähentämällä paperinpyörittäjiä. Miltähän kuntien ja valtion työntekijöistä tuntuu Purran retoriikka?
Perussuomalaiset jyrkensi kantaansa maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä. Nyt se on kynnyskysymys hallitukseen osallistumiselle. Listalla ovat perheen yhdistämisen kriteerit ja kansalaisuuden ehdot. Purra lopettaisi humanitaarisen maahanmuuton.
Purra puhui linjapuheessaan alentavaan sävyyn seksuaalivähemmistöjen puolustajista. Välillisesti vähättelevä puhe kohdistuu myös seksuaalivähemmistöihin.
Purra haastoi Sanna Marinin johtaman SDP:n arvoja. Sosiaalidemokraatit kuulivat kunniansa puoluekokouksessa. Joukolla itkettiin puoluekokouksessa, kun pääministeri ei kiirehtinyt onnittelemaan uutta puheenjohtajaa ensimmäisten joukossa. Miksiköhän ei?
Nykyisenlaisen SDP:n kanssa Purra ei mahtuisi vaateineen samaan hallitukseen, ja päinvastoin Marin ei jaa perussuomalaisten arvopohjaa.
Vihreät ja vasemmistoliitto ovat ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikassaan mahdollisimman kaukana perussuomalaisista. Perussuomalaisten putkiajatteluun ilmastopolitiikasta mahtuu vain bensan hinta.
Vasemmistoliitolle on myrkkyä perussuomalaisten kokoomustakin oikeammalla oleva talouspolitiikka – se, mikä ylipäänsä tiedetään puolueen talouspolitiikasta.
Kokoomus olisi Purran perussuomalaisille luontevin hallituskumppani. Puolueella on historiaa hallitusyhteistyöstä – tosin Timo Soinin johtaman populistipuolueen ajoilta.
Petteri Orpon johtama kokoomus ja Purran perussuomalaiset ovat EU-politiikassa ääripäissä. Kokoomuksella olisi nieleskeltävää perussuomalaisten EU-politiikassa. Purra on nälvinyt myös kokoomuksen kiristyneitä maahanmuuttolinjauksia liian löysäksi.
Hallitusneuvotteluissa kamelikin voi mennä neulansilmän läpi. Kokoomus voi löytää yhteisen sävelen perussuomalaisten kanssa EU- ja maahanmuuttopolitiikassa, kuten tapahtui vuoden 2015 Sipilän hallituksessa.
Ilman keskustaa oikeistohallitus ei onnistu. Kovin suuria kannatussiirtymiä tuskin tapahtuu. Kokoomus ja perussuomalaiset tuskin saavat kasattua enemmistön kristillisten, RKP:n ja Liike Nytin voimin oikeistohallitukseen.
Oliko Pylväs-surffailu jo viestiä keskustan taipuisasta selkärangasta maahanmuuttopolitiikassa?
Kirjoittaja on tietokirjailija ja toimittaja.
uutiskirje 
