KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Demareiden niukka voitto ja laitavasemmiston romahdus: 3+1 huomiota Saksan vaaleista

Saksan sosiaalidemokraattien kansleriehdokas Olaf Scholzilla (keskellä) oli syytä hymyyn sunnuntai-iltana.

Saksan sosiaalidemokraattien kansleriehdokas Olaf Scholzilla (keskellä) oli syytä hymyyn sunnuntai-iltana. Kuva: Lehtikuva/Christof Stache

Vaikka Saksan liittopäivävaalien täpäräksi voittajaksi nousivat sosiaalidemokraatit, professori Laura Kolbe ei usko Saksan heilahtavan mihinkään suuntaan. Laitavasemmiston Die Linkelle vaalit olivat murskatappio.

Toivo Haimi
28.9.2021 9.32

Saksan sunnuntaiset liittopäivä- eli parlamenttivaalit toivat Saksan sosiaalidemokraattiselle puolueelle SPD:lle täpärän vaalivoiton. Alustavien tulosten mukaan SPD on saamassa 25,7 prosenttia annetuista äänistä ja 206 paikkaa liittopäiville, kun taas toiseksi tullut keskustaoikeistolainen CDU/CSU eli unioni saa 24,1 prosenttia ja 196 paikkaa.

Germany, preliminary final result:

SPD-S&D: 25.7% (+5.2)
CDU/CSU-EPP: 24.1% (-8.8)
GRÜNE-G/EFA: 14.8% (+5.8)
FDP-RE: 11.5% (+0.7)
AfD-ID: 10.3% (-2.3)
LINKE-LEFT: 4.9% (-4.3)
...

+/- vs. 2017

Result map @DecisionDeskHQ: https://t.co/vXUzAbgoqS#Bundestagswahl21 #btw21 pic.twitter.com/6f8y1zCFqk

— Europe Elects (@EuropeElects) September 27, 2021

SPD:n kansleriehdokas Olaf Scholz lähtee seuraavaksi neuvottelemaan muiden liittopäiväryhmien kanssa uuden hallituksen muodostamisesta. Neuvotteluista odotetaan pitkiä, mutta hallituksen pitäisi olla kasassa jouluun mennessä.

Sosiaalidemokraatit ovat suurin puolue liittopäivillä ensimmäistä kertaa 16 vuoteen. Vaikka suurimman puolueen väri vaihtuukin, ei liittopäivävaalien tulos tarkoita käännekohtaa Saksan historiassa, sanoo Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe.

–Saksa ei ole heilahtamassa mihinkään suuntaan. Sosiaalidemokraatit ovat olleet suurin puolue aikaisemminkin, eli sikäli tämä ei ole ennennäkemätön tai ennalta-arvaamaton tilanne Saksan historiassa, Kolbe toteaa. Hän kuitenkin huomauttaa, että SPD:stä tuli suurin puolue, vaikka vaalitulos oli puolueelle sen sodanjälkeisen historian kolmanneksi huonoin.

Laitavasemmiston luhistuminen

Vasemmistopuolue Linken kannatus romahti vuoden 2017 9,2 prosentista 4,9 prosenttiin. Puolue oli vähällä pudota kokonaan pois liittopäiviltä, mutta porsaanreikä Saksan monimutkaisessa vaalijärjestelmässä pelasti sen.

Sunnuntain vaaleja voi perustellusti pitää murskatappiona Linkelle. Puolue menetti kannatuksestaan lähes puolet, ja sen paikkamäärä liittopäivillä pieneni 60 paikasta 39 paikkaan.

Linken kannatuksen sulamiseen on monta syytä, mutta niistä tärkeimpänä on puolueen sisäinen hajaannus ja kesken oleva uudistumisprosessi. Entisen Länsi-Saksan radikaalivasemmiston ja entisen DDR:n valtapuolueen fuusiosta syntynyt Linke on koko olemassaolonsa ajan joutunut tasapainoilemaan profiilinsa kanssa. Yhtäältä puolue on halunnut esiintyä Saksan itäisten alueiden edunvalvojana, mutta toisaalta sen on tarvinnut hakea kannatusta myös muualta Saksasta, erityisesti suurista kaupungeista.

Politiikka Merkelin jälkeen

Eräs tärkeimmistä vaaliteemoista Saksassa on ollut kysymys siitä, kenestä tulee seuraava liittokansleri Angela Merkelin jälkeen. Toinen suuri kysymys liittyy tulevan hallituksen kokoonpanoon.

Mahdollisia hallituskokoonpanoja olisivat SPD:n, vihreiden ja liberaalipuolue FDP:n ”liikennevalohallitus” tai unionin, vihreiden ja FDP:n ”Jamaika”-hallitus. Hallitusten nimet tulevat puolueiden tunnusväreistä. Uudeksi kansleriksi nousisi siten joko SPD:n Scholz tai unionin Armin Laschet, joka on pyrkinyt esiintymään Merkelin manttelinperijänä.

Todennäköisesti enemmistöhallituksen rakentamiseen vaaditaan kolmas puolue. Kolmen puolueen hallitus olisi ensimmäinen laatuaan yhdistyneen Saksan historiassa.

– Saksassa, kuten kaikkialla Euroopassa, puoluekenttä sirpaloituu eivätkä suuret puolueet enää kykene nousemaan yhtä suuriksi kuin aikaisempina vuosikymmeninä, Laura Kolbe toteaa.

Vielä vuoden 1998 vaaleissa sosiaalidemokraatit saivat yli 40 prosenttia äänistä Gerhard Schröderin johdolla. Viittä vuotta aikaisemmin Helmut Kohlin unioni oli kerännyt 43,8 prosenttia äänistä.

– Sata vuotta vanhoille luokkaidentiteeteille perustuvat poliittiset liikkeet eivät enää puhuttele äänestäjiä samalla tavalla, Kolbe sanoo.

Keskustavasemmiston paluu on eurooppalainen trendi

Saksan vaalituloksen myötä keskustavasemmistolaiset puolueet ovat vallan kahvassa lähes kaikkialla läntisessä Euroopassa. Laura Kolbe näkee ilmiön osoituksena siitä, että koronakriisin keskellä äänestäjät ovat löytäneet uudelleen valtioiden ja valtiollisten instituutioiden tärkeyden politiikassa.

– Euroopassa viimeiset kaksikymmentä vuotta on ollut vallalla usko markkinoiden ja globalisaation tärkeään asemaan, mutta koronakriisin myötä heiluri on käätynyt takaisinpäin.

– Siinä mielessä Saksankin vaaleissa oli kyse paluusta perusasioihin: valtioiden, osavaltioiden, kuntien, viranomaisten ja tieteen vahvempiin rooleihin yhteiskunnassa.

Kolbe kuitenkin varoo puhumasta perustavanlaatuisesta muutoksesta äänestäjien ajattelutavoissa, vaan kyse on pikemminkin painotusten muuttumisesta.

– Mikään ei viittaa siihen, että politiikan fundamentit olisivat lähteneet liikkeelle.

Suurkaupunkien ”vihreät pisteet”

Professori Kolbe kertoo panneensa merkille, että Suomessa pidetään Saksaa maana, joka on aktiivisesti ja menestyksekkäästi työstänyt omia sisäisiä erojaan ja jakolinjojaan.

– Sunnuntain vaalitulos on eräänlainen osoitus siitä, ettei tämä mielikuva aivan pidä paikkaansa. Historiallinen ”yhden Saksan narratiivi” ei olekaan niin särötön, kuin on totuttu ajattelemaan, vaan Saksoja on edelleen useita, hän sanoo.

Kolbe ei tarkoita vain poliittisia tai maantieteellisiä eroja idän ja lännen välillä, vaan myös esimerkiksi kulttuurieroja perinteisesti protestanttisen pohjois-Saksan ja roomalaiskatolilaisen etelän välillä. Hän mainitsee myös maahanmuuttajille Saksan olevan hyvin erilainen kuin kantaväestölle.

Myös kaupungeissa poliittinen todellisuus on erilainen kuin maakuntien Saksassa. Sen havainnollistaa sunnuntain vaalitulos: Perinteiset valtapuolueet SPD ja unioni voittivat maakunnissa, mutta vihreät nousivat suurimmaksi puolueeksi monissa kaupungeissa, kuten Berliinissä, Münchenissä, Hampurissa, Stuttgartissa ja Frankfurtissa.

Alle Wahlkreise sind ausgezählt. So sieht Deutschlands neue politische Landschaft aus. #btw21 @zeitonline https://t.co/d1RP1TvKDE pic.twitter.com/cI25rKGMMA

— Christian Endt (@c_endt) September 27, 2021

Lisää aiheesta:

Erot idän ja lännen välillä näkyvät edelleen Saksassa – poliittisesti länsi on alkanut muistuttaa entistä enemmän itää

Juttua korjattu 28.9. klo 10:35: Poistettu virheellinen tieto siitä, ettei kaksi puoluetta olisi saanut vaaleissa yhteenlaskettuna yli puolia paikoista. SPD ja CDU/CSU saivat kahdestaan yli puolet paikoista. Poistettu myös virheellinen tieto siitä, että kolmen puolueen koalitio olisi ensimmäinen laatuaan Saksan historiassa. Unionin, FDP:n ja pienen Deutsche Partein hallitus hallitsi Länsi-Saksaa vuodet 1949-57.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään