KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tutkimus: Elinkeinoelämän lobbaus vesittänyt veronkiertoon kohdistuvia lakihankkeita – kymmenien miljoonien verotulot menetetty

Elinkeinoelämän ylivalta verolobbauksessa on johtanut yleisen edun vastaisiin ratkaisuihin.

Elinkeinoelämän ylivalta verolobbauksessa on johtanut yleisen edun vastaisiin ratkaisuihin. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Päättäjiä johdettu jopa harhaan, koska ymmärrystä ja osaamista verosuunnittelusta on niin vähän.

Kai Hirvasnoro
7.10.2021 10.18

Elinkeinoelämän edustajat ovat aktiivisesti olleet mukana luomassa verolainsäädäntöön aukkoja, joiden vuoksi Suomi on menettänyt vuosittain kymmenien miljoonien eurojen verotulot. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Lauri Finér osoittaa, ketkä ovat onnistuneet vaikuttamaan verolainsäädäntöön ja miten se on käytännössä tapahtunut.

Finérin tutkimus keskittyy niin sanottuun korkovähennysrajoitukseen, jolla pyritään estämään korkojen avulla tapahtuvaa aggressiivista verosuunnittelua. Säännös rajoittaa monikansallisten yritysten keinotekoisesti luomien korkojen vähentämistä Suomen verotuksessa.

Tutkimuksessaan Finér on käynyt läpi korkovähennysrajoitukseen liittyviä lainsäädäntöprosesseja vuosina 2009–2018. Aineisto kattaa neljä eri prosessia, alkaen vuodesta 2009, jolloin valtiovarainministeriö arvioi ensimmäisen kerran sääntelyn tarvetta, kun monikansallisten yritysten korkojärjestelyistä koitui Suomelle vähintään sadan miljoonan euron vuosittaiset veromenetykset.

Finér on analysoinut kaikki noin 150 korkovähennysrajoituksesta lakiprosessien aikana annettua lausuntoa. Niiden perusteella hän arvioi, mitä asioita eri tahot nostivat esiin lausunnoissaan ja mikä oli lausuntojen vaikutus lopulliseen lainsäädäntöön sekä sitä kautta koko yhteiskuntaan.

– Tutkimukseni aineisto osoittaa, että elinkeinoelämän edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana luomassa verolainsäädäntöön aukkoja, joiden vuoksi Suomi on menettänyt vuosittain vähintään kymmenien miljoonien eurojen verotulot, Finér sanoo tiedotteessa.

Tuottoarvio putosi kymmeniä miljoonia

Esimerkin hän ottaa siitä, kun korkovähennysrajoitusta koskevaa sääntelyä muokattiin vuonna 2018. Tuolloin valtiovarainministeriö esitti lakiluonnoksessaan tiukempaa puuttumista verovälttelyyn, mikä olisi ministeriön arvion mukaan tuonut lyhyellä aikavälillä vähintään 46 miljoonaa euroa lisää verotuloja vuosittain. Pidemmällä aikavälillä kokonaisvaikutus olisi kasvanut vielä suuremmaksi

Elinkeinoelämä vastusti tiukennuksia ja onnistuikin ajamaan lopulliseen lakiin läpi monta muutosta: niiden seurauksena verotulojen arvioitiin lopulta kasvavan vain noin 10 miljoonalla eurolla vuosittain.

Huomionarvoisena Finér pitää sitä, että etujärjestöjen onnistuneesti ajamat höllennykset, kuten niin kutsuttu tasevapautus, ovat hyödyttäneet ainoastaan muutamia kymmeniä kansainvälisiä yrityksiä. Tämä johtuu siitä, että korkojärjestelyt ovat mahdollisia vain kansainvälisille konserneille ja niitä rajoittava korkovähennys kohdistuu harvoihin suuryrityksiin.

– Voidaan siis sanoa, että lobbauksellaan etujärjestöt syrjivät yritysten suurta enemmistöä, joka ei käytä kansainvälisiä verojärjestelyjä.

Yleisen edun kustannuksella

Lauri Finérin tutkimus pohjaa hyvinvointitaloustieteen niin kutsuttuun sääntelijän kaappauksen teoriaan. Se viittaa tilanteeseen, jossa lainsäätäjä tai viranomainen tekee lobbauksen seurauksena päätöksiä, jotka ovat sääntelyn kohteen etujen mukaisia, mutta yleisen edun vastaisia.

Elinkeinoelämän edustajat ja yrityksiä avustavat verokonsultit ovat Finérin aineiston perusteella onnistuneet niin kutsutussa heikossa sääntelijän kaappauksessa. Siinä aloite verovälttelyä hillitsevään lainsäädäntöön on tullut muun muassa kansalaisjärjestöiltä ja viranomaisilta, mutta lopullisen lainsäädännön tehottomuus on elinkeinoelämän edunvalvonnan seurausta.

Finérin aineisto osoittaa selvästi kenen lobbaus on vaikuttanut lainsäädäntöön, miten ja miksi. Aiemmassa sääntelijän kaappausta koskevassa tutkimuksessa on keskitytty lähinnä yleisiin havaintoihin lobbauksesta sekä tilastolliseen analyysiin, jossa ei kuitenkaan pystytä havaitsemaan varsinaista lobbauksen sisältöä ja sen konkreettista seurausta.

Tutkimushavainnoilla voi olla käytännön merkitystä lähiaikoina, sillä hallitus sopi budjettiriihessä uudistavansa korkovähennysrajoitusta tehokkaammaksi rajaamalla tasevapautuksen soveltumista vuoden 2022 alusta. Tarkempia päätöksiä on tarkoitus tehdä syksyn aikana.

Elinkeinoelämän äänen ylivalta kuuluu

Finérin aineisto osoittaa myös millainen vaikuttamisen ylivoima elinkeinoelämällä on ollut lausuntokierrosten aikana. Esimerkiksi korkovähennysrajoitusta koskeneella vuoden 2018 lausuntokierroksella yksityistä etua edustavia tahoja oli mukana 19, kun yleisemmin veronsaajien etua ajavia tahoja oli mukana 3. Lisäksi elinkeinoelämän edustajilla on moninkertainen määrä palkattuja verotuksen asiantuntijoita.

– Vaikuttamisen vinoumaa korostaa se, että monikansallisten yritysten verosuunnittelu ja sitä hillitsevä lainsäädäntö ovat teknisiä eikä niitä ole tunnettu tai tutkittu kovin laajasti. Osaltaan sen vuoksi riippumattomien tahojen vaikutus prosesseissa on suhteellisen pieni, Finér sanoo.

Harhaanjohtavaa tietoa päättäjille

Osa elinkeinoelämän edustajista on antanut lausunnoissaan päättäjille myös harhaanjohtavaa tutkimuksen ja tilastojen kanssa ristiriidassa olevaa tietoa. Finérin arvion mukaan tämä tuskin olisi mahdollista, jos verosuunnittelusta ja sen seurauksista olisi laajemmin ymmärrystä ja osaamista.

Kolmannen sektorin toimijoiden olisikin Finérin mukaan aiheellista kasvattaa teknistä osaamistaan verotuksesta, jotta ne voisivat lisätä vaikutusvaltaansa lainsäädäntöprosesseissa.

Toinen parannusehdotus olisi edistää riippumatonta tutkimusta, joka tarkastelee verojärjestelmää laajasti myös huomioiden koko yhteiskunnan edun. Norjan verotutkimuskeskus on esimerkki tällaisesta tutkimuslaitoksesta.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä päätti kesäkokouksensa Tampereella tänään torstaina. Kuvassa puolueen puheenjohtaja Minja Koskela ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.

Vasemmistoliitto tyrmää vastuun siirtämisen omaisille: ”Ikäihmisten hoito ei saa jäädä kiinni omaisten taloudellisista voimavaroista”

Aino-Kaisa Pekonen.

Vasemmistoliitto listasi hallituksen möhläyksiä:”Syksyllä nähdään, pettääkö Purra jälleen suomalaiset työntekijä”

Europarlamentaarikko Li Andersson Vasemmistoliiton puhui eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Tampereella.

Li Anderssonilla on Euroopalle tehtävä: Rahoitusta pois Yhdysvaltojen aseteollisuudesta

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela arvioi kovin sanoin pääministeri Petteri Orpon johtamaa hallitusta.

Vasemmistoliiton Koskela irvi valtiovarainministerin linjaa: ”Toisin kuin Riikka Purra, me valitsisimme mieluummin vahvan sairaalaverkon kuin halvemman kaljan”

Uusimmat

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä päätti kesäkokouksensa Tampereella tänään torstaina. Kuvassa puolueen puheenjohtaja Minja Koskela ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.

Vasemmistoliitto tyrmää vastuun siirtämisen omaisille: ”Ikäihmisten hoito ei saa jäädä kiinni omaisten taloudellisista voimavaroista”

Sri Lankan uusi presidentti Anura Kumara Dissanayake puhui JVP-puolueen vaalitilaisuudessa viime syksynä.

Suuria odotuksia Sri Lankassa – Vasemmistopuolue JVP lupasi kitkeä maasta korruption ja parantaa köyhien elinoloja

Aino-Kaisa Pekonen.

Vasemmistoliitto listasi hallituksen möhläyksiä:”Syksyllä nähdään, pettääkö Purra jälleen suomalaiset työntekijä”

Europarlamentaarikko Li Andersson Vasemmistoliiton puhui eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Tampereella.

Li Anderssonilla on Euroopalle tehtävä: Rahoitusta pois Yhdysvaltojen aseteollisuudesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Olisiko burkakielto pelkkää länsimaista kolonialismia? – Tasa-arvo kuuluu myös rodullistetuille naisille

 
02

Unohtakaa Purran budjettiesitys, hiljaisuudessa etenevä hallituksen velkajarruhanke on huomattavasti tuhoisampi – ”Velkajarrulla tuhoamme tulevaisuuden”

 
03

Mitä Sara Al Husaini todella sanoi – ja mitä Riikka Purra siitä sai irti

 
04

”Ministerin harkintakyky petti”

 
05

Kertomuksia sateenkaariperheistä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliiton Koskela irvi valtiovarainministerin linjaa: ”Toisin kuin Riikka Purra, me valitsisimme mieluummin vahvan sairaalaverkon kuin halvemman kaljan”

20.08.2025

Kuubassa químico leviää kuin peukkuhuume Suomessa – Halpa ja vaarallinen aine on suosittua nuorten keskuudessa

20.08.2025

Minja Koskela hakee jatkokautta

20.08.2025

Viisi kysymystä ja vastausta hallituksen esittämästä velkajarrusta – ”Tausta-ajatuksena on julkisen talouden ja hyvinvointivaltion leikkaaminen”

20.08.2025

Mitä Sara Al Husaini todella sanoi – ja mitä Riikka Purra siitä sai irti

19.08.2025

Li Andersson on skeptinen Washingtonin kokouksen suhteen: ”On kiusallista katsoa kun johtaja johtajan jälkeen imartelee Trumpia”

19.08.2025

Olisiko burkakielto pelkkää länsimaista kolonialismia? – Tasa-arvo kuuluu myös rodullistetuille naisille

19.08.2025

Vasemmistoliitto rökittää Grahn-Laasosta: ”Alusta asti sumutusta”

18.08.2025

Arttu Tuomisen kivikova lamajännäri Alec päättyy tarantinomaiseen infernoon

17.08.2025

Kerjäämisestä nousi kohu Kuubassa – Sosiaaliministerin kommentti johti eroon

17.08.2025

Väkivallan pitkästä varjosta kasvaa taidokasta tummaa tunnelmaa Tuire Malmstedtin psykologisessa dekkarissa Lintusielu

16.08.2025

Teiniraskauksia tehokkaasti estänyt ohjelma lakkautettiin Argentiinassa

16.08.2025

Sudeettisaksalaisten kokema kosto on vähän tunnettu toisen maailmansodan jälkinäytös – Tove Alsterdalin siitä kertova Salakäytävä on enemmän kuin dekkari

15.08.2025

Unohtakaa Purran budjettiesitys, hiljaisuudessa etenevä hallituksen velkajarruhanke on huomattavasti tuhoisampi – ”Velkajarrulla tuhoamme tulevaisuuden”

15.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään