Elinkeinoelämän edustajat ovat aktiivisesti olleet mukana luomassa verolainsäädäntöön aukkoja, joiden vuoksi Suomi on menettänyt vuosittain kymmenien miljoonien eurojen verotulot. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Lauri Finér osoittaa, ketkä ovat onnistuneet vaikuttamaan verolainsäädäntöön ja miten se on käytännössä tapahtunut.
Finérin tutkimus keskittyy niin sanottuun korkovähennysrajoitukseen, jolla pyritään estämään korkojen avulla tapahtuvaa aggressiivista verosuunnittelua. Säännös rajoittaa monikansallisten yritysten keinotekoisesti luomien korkojen vähentämistä Suomen verotuksessa.
Tutkimuksessaan Finér on käynyt läpi korkovähennysrajoitukseen liittyviä lainsäädäntöprosesseja vuosina 2009–2018. Aineisto kattaa neljä eri prosessia, alkaen vuodesta 2009, jolloin valtiovarainministeriö arvioi ensimmäisen kerran sääntelyn tarvetta, kun monikansallisten yritysten korkojärjestelyistä koitui Suomelle vähintään sadan miljoonan euron vuosittaiset veromenetykset.
Finér on analysoinut kaikki noin 150 korkovähennysrajoituksesta lakiprosessien aikana annettua lausuntoa. Niiden perusteella hän arvioi, mitä asioita eri tahot nostivat esiin lausunnoissaan ja mikä oli lausuntojen vaikutus lopulliseen lainsäädäntöön sekä sitä kautta koko yhteiskuntaan.
– Tutkimukseni aineisto osoittaa, että elinkeinoelämän edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana luomassa verolainsäädäntöön aukkoja, joiden vuoksi Suomi on menettänyt vuosittain vähintään kymmenien miljoonien eurojen verotulot, Finér sanoo tiedotteessa.
Tuottoarvio putosi kymmeniä miljoonia
Esimerkin hän ottaa siitä, kun korkovähennysrajoitusta koskevaa sääntelyä muokattiin vuonna 2018. Tuolloin valtiovarainministeriö esitti lakiluonnoksessaan tiukempaa puuttumista verovälttelyyn, mikä olisi ministeriön arvion mukaan tuonut lyhyellä aikavälillä vähintään 46 miljoonaa euroa lisää verotuloja vuosittain. Pidemmällä aikavälillä kokonaisvaikutus olisi kasvanut vielä suuremmaksi
Elinkeinoelämä vastusti tiukennuksia ja onnistuikin ajamaan lopulliseen lakiin läpi monta muutosta: niiden seurauksena verotulojen arvioitiin lopulta kasvavan vain noin 10 miljoonalla eurolla vuosittain.
Huomionarvoisena Finér pitää sitä, että etujärjestöjen onnistuneesti ajamat höllennykset, kuten niin kutsuttu tasevapautus, ovat hyödyttäneet ainoastaan muutamia kymmeniä kansainvälisiä yrityksiä. Tämä johtuu siitä, että korkojärjestelyt ovat mahdollisia vain kansainvälisille konserneille ja niitä rajoittava korkovähennys kohdistuu harvoihin suuryrityksiin.
– Voidaan siis sanoa, että lobbauksellaan etujärjestöt syrjivät yritysten suurta enemmistöä, joka ei käytä kansainvälisiä verojärjestelyjä.
Yleisen edun kustannuksella
Lauri Finérin tutkimus pohjaa hyvinvointitaloustieteen niin kutsuttuun sääntelijän kaappauksen teoriaan. Se viittaa tilanteeseen, jossa lainsäätäjä tai viranomainen tekee lobbauksen seurauksena päätöksiä, jotka ovat sääntelyn kohteen etujen mukaisia, mutta yleisen edun vastaisia.
Elinkeinoelämän edustajat ja yrityksiä avustavat verokonsultit ovat Finérin aineiston perusteella onnistuneet niin kutsutussa heikossa sääntelijän kaappauksessa. Siinä aloite verovälttelyä hillitsevään lainsäädäntöön on tullut muun muassa kansalaisjärjestöiltä ja viranomaisilta, mutta lopullisen lainsäädännön tehottomuus on elinkeinoelämän edunvalvonnan seurausta.
Finérin aineisto osoittaa selvästi kenen lobbaus on vaikuttanut lainsäädäntöön, miten ja miksi. Aiemmassa sääntelijän kaappausta koskevassa tutkimuksessa on keskitytty lähinnä yleisiin havaintoihin lobbauksesta sekä tilastolliseen analyysiin, jossa ei kuitenkaan pystytä havaitsemaan varsinaista lobbauksen sisältöä ja sen konkreettista seurausta.
Tutkimushavainnoilla voi olla käytännön merkitystä lähiaikoina, sillä hallitus sopi budjettiriihessä uudistavansa korkovähennysrajoitusta tehokkaammaksi rajaamalla tasevapautuksen soveltumista vuoden 2022 alusta. Tarkempia päätöksiä on tarkoitus tehdä syksyn aikana.
Elinkeinoelämän äänen ylivalta kuuluu
Finérin aineisto osoittaa myös millainen vaikuttamisen ylivoima elinkeinoelämällä on ollut lausuntokierrosten aikana. Esimerkiksi korkovähennysrajoitusta koskeneella vuoden 2018 lausuntokierroksella yksityistä etua edustavia tahoja oli mukana 19, kun yleisemmin veronsaajien etua ajavia tahoja oli mukana 3. Lisäksi elinkeinoelämän edustajilla on moninkertainen määrä palkattuja verotuksen asiantuntijoita.
– Vaikuttamisen vinoumaa korostaa se, että monikansallisten yritysten verosuunnittelu ja sitä hillitsevä lainsäädäntö ovat teknisiä eikä niitä ole tunnettu tai tutkittu kovin laajasti. Osaltaan sen vuoksi riippumattomien tahojen vaikutus prosesseissa on suhteellisen pieni, Finér sanoo.
Harhaanjohtavaa tietoa päättäjille
Osa elinkeinoelämän edustajista on antanut lausunnoissaan päättäjille myös harhaanjohtavaa tutkimuksen ja tilastojen kanssa ristiriidassa olevaa tietoa. Finérin arvion mukaan tämä tuskin olisi mahdollista, jos verosuunnittelusta ja sen seurauksista olisi laajemmin ymmärrystä ja osaamista.
Kolmannen sektorin toimijoiden olisikin Finérin mukaan aiheellista kasvattaa teknistä osaamistaan verotuksesta, jotta ne voisivat lisätä vaikutusvaltaansa lainsäädäntöprosesseissa.
Toinen parannusehdotus olisi edistää riippumatonta tutkimusta, joka tarkastelee verojärjestelmää laajasti myös huomioiden koko yhteiskunnan edun. Norjan verotutkimuskeskus on esimerkki tällaisesta tutkimuslaitoksesta.
uutiskirje 
