Suunnitelmat susien metsästyksen sallimisesta ovat aiheuttaneet jälleen uuden ilmiriidan keskustan ja vihreiden välille. Vihreiden kärkipoliitikot tuomitsivat maa- ja metsätalousministeriön lausuntokierrokselle lähettämän lausunnon, jolla sallittaisiin susien kannanhoidollinen metsästys ensi talvena.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kutsui esitystä pöyristyttäväksi, mikä omalla tavallaan riemastutti keskustalaiset. Löylyä heitti luonnollisesti tiedoteautomaatti Mikko Kärnä, joka julisti, että ”ensi talvena aletaan laittamaan susia turkiksiksi”.
Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu puolestaan totesi, että susikanta on suurin sataan vuoteen. ”Susien tunkeutuminen liian lähelle ihmisten elinpiiriä on iso ongelma muun muassa kotimaakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla. Tätä todellisuutta voi olla Helsingistä käsin vaikea ymmärtää, vaikka sielläkin on viime keväänä susi nähty”, Aittakumpu kommentoi.
Susikiista onkin hyvin perinteinen kaupunki vastaan maaseutu -konflikti. Susien puolustajat saavat kuulla olevansa mistään mitään ymmärtämättömiä kaupunkilaisia, kun taas susien metsästystä kannattavat julistetaan helposti murhanhimoisiksi lahtareiksi.
On jossain määrin mielenkiintoista, kuinka paljon kiistaa susi voi aiheuttaa. Suomessa on Luonnonvarakeskuksen ennustemallin perusteella 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa. Kovin montaa sataa sutta Suomessa ei siis vieläkään ole.
Vaikka susikiista ei ole millään lailla uusi, kertoo se jälleen yhden tarinan eriytyvästä Suomesta. Yhtenäis-Suomi – siinä missä sitä on koskaan ollutkaan – alkaa olla kuollut. Eikä se ole välttämättä huono asia, mutta muutoksen vaikutus esimerkiksi politiikkaan voi olla iso.
Yksi merkki maan eri osien eriytymisestä näkyy myös suhtautumisessa mediaan. Helsingin yliopistossa viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että asuinpaikka vaikuttaa jo jonkin verran siihen, kuinka tyytyväinen tai tyytymätön ihminen on mediaan.
Tutkimuksessa kysyttiin näkemystä väitteeseen ”Suuret mediat pitävät tärkeänä lähinnä sitä, mitä tapahtuu Helsingissä”. Vastaajista 71 prosenttia oli sen kanssa samaa mieltä.
Samansuuntainen tulos tuli, kun Maaseudun Tulevaisuus teetätti tutkimuksen siitä, kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat Yleen. Maaseutumaisissa kunnissa asuvat olivat huomattavasti tyytymättömämpiä kuin pääkaupunkiseudulla asuvat.
Jotkin tiedotusvälineet ovat lähteneet tähän ”etelässä ei ymmärretä muuta Suomea” -ajatteluun mukaan. Esimerkiksi Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola ja mediatalon konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ovat lietsoneet ajatusta maakuntien ja ”etelän median” ajattelutapojen välillä.
Tämäkin konflikti on sinänsä vanha, ja Keskisuomalainen muistetaan erityisen vahvana keskustan tukijana. Mielenkiintoista on kuitenkin, että nyt tiedotusvälineet ovat lähtemässä mukaan identiteettipoliittiseen otteluun, jossa voittajia on vaikea löytää – perussuomalaisia lukuun ottamatta.
Kirjoittaja on KU:n päätoimittaja.
uutiskirje 