Ydinaseiden kieltämistä tarkoittava kansainvälinen sopimus astui vuosien neuvotteluiden jälkeen vihdoin voimaan tämän vuoden alussa. Voimaan astuminen edellytti, että 50 maailman valtiota allekirjoitti sen.
Nyt allekirjoittajavaltioita on vajaat 90 ja sopimuksen kansallisesti ratifioineita maitakin 55. Kaikkiaan 122 maailman maata kuitenkin tuki sopimusta, kun YK:n yleiskokous joulun alla 2016 hyväksyi päätöslauselman neuvotteluiden käynnistämisestä.
Sopimusta on pidetty merkittävänä läpimurtona kansainvälisessä aseriisunnassa, sillä se teki ainakin teoriassa ydinaseet laittomiksi kansainvälisen oikeuden näkökulmasta.
Kieltoa ajanut kansainvälinen järjestö ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) saikin Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2017.
Erityisesti Yhdysvallat on alusta lähtien äänekkäästi vastustanut sopimusta ja kehottanut myös liittolaisiaan boikotoimaan sopimusneuvotteluja. Yksikään ydinasevaltio tai sotilasliitto Naton jäsen ei ole pannut puumerkkiään paperiin.
Joukosta jäi pois myös pieni pohjoinen Suomi. Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti presidentti Sauli Niinistön kanssa vuonna 2017 jäädä ulos neuvotteluista ja sitä kautta sopimuksesta. Sama koskee useimpia muita Euroopan unionin maita, koska ne ovat Naton jäseniä.
Sitä vastoin EU:n sotilaallisesti liittoumattomat maat Itävalta, Irlanti ja Malta ovat ratifioineet sopimuksen.
Myös Ruotsi on jäänyt ulkopuolelle. Ainakin julkisuudessa olleiden tietojen perusteella taustatekijänä on ollut Atlantin takaa tullut painostus.
SDP, Vasemmisto ja vihreät puolesta
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa kysymys on huomioitu. Ohjelman mukaan ”Suomi jatkaa ydinasekieltosopimuksen sisällön analysointia ja vertailua muihin sektorin keskeisiin aloitteisiin sekä seuraa aktiivisesti sopimuksen voimaansaattamisprosessin etenemistä. Prosessin edistyessä Suomi arvioi YK:n ydinasekieltosopimukseen liittymistä”.
Osassa hallituspuolueita olisi halua mennä pidemmällekin. SDP, vihreät ja Vasemmistoliitto vaativat kaikki eduskuntavaaliohjelmissaan 2019, että Suomi allekirjoittaa sopimuksen.
Johtava asiantuntija, suurlähettiläs Jarmo Viinanen ulkoministeriön asevalvontayksiköstä sanoo, että Suomi osallistuukin tarkkailijana sopimuksen osapuolten ensimmäiseen seurantakokoukseen Wienissä ensi maaliskuussa.
Viinanen korostaa, että ydinaseiden kieltosopimus on tullut jäädäkseen osaksi kansainvälisiä sopimuksia.
– Se ei mene pois. Otamme sen realiteettina, hän kuvaa.
Nato-maita ei pidä arvostella
Mitään aikomuksia sopimukseen liittymiseen ei silti ole. Viinasen mukaan taustalla on Suomen pitkä linja, jonka mukaan vain sellaisiin sopimuksiin liitytään, jotka toteuttavat tavoitteitaan.
– Tässä tapauksessa se olisi ydinaseiden kieltäminen ja vähentäminen. Tämä sopimus ei käytännössä toimeenpane kumpaakaan, koska yksikään ydinasevaltio ei ole liittynyt eikä liittymässä sopimukseen.
Viinanen sanoo avoimesti, että taustalla on myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia syitä. Ne liittyvät Suomen Nato-kumppanuuteen ja Nato-optioon eli mahdollisuuteen hakea sotilasliiton jäsenyyttä.
– Jos tähän sopimukseen liityttäisiin, me suoraan ja epäsuoraan kritisoisimme Saksan, Norjan ja Iso-Britannian turvallisuusratkaisuja. Se olisi ehkä omiaan heikentämään suhteitamme näihin maihin.
Nato-maat nojaavat puolustuksensa viime kädessä ydinaseisiin.
Iso-Britannialla on lisäksi oma ydinase. Keväällä julkaistussa, Suomen puolustusselontekoa vastaavassa asiakirjassa maa aikoo lisätä ydinkärkiensä määrää reilusti 180:sta aina 260:een.
Lisäksi Saksalla on amerikkalaisia ydinohjuksia omalla maaperällään.
Norjan uusi keskustavasemmistolainen hallitus on kuitenkin ilmoittanut, että se aikoo tarkkailijaksi sopimusprosessiin. Tämä sai Naton pääsihteerin ja Norjan entisen demaripääministerin Jens Stoltenbergin ojentamaan kotimaataan.
Stoltenberg väittää, ettei sopimus johda ydinaseriisuntaan.
– Odotan, että kaikki liittoutuneet ottavat tämän huomioon, hän sanoi tavatessaan mediaa lokakuun lopulla.
Viinanen muistuttaa, että Suomi on ylläpitänyt viimeiset pari vuosikymmentä mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä.
– Jos tähän sopimukseen liittyy, meidän pitäisi tämä kohta unohtaa kokonaan. Yksikään maa, joka on tämän sopimuksen jäsen, ei voi päästä Naton jäseneksi.
”Maantiede keskeinen asia”
Mutta miksi muissa liittoumattomissa maissa Irlannissa, Itävallassa ja Maltalla ydinaseiden kieltosopimusta ei koeta moitteena Nato-maille?
– On tietysti selvää, että Itävallan, Irlannin ja Maltan turvallisuuspoliittinen sijainti ja asema on hyvin erilainen kuin Suomen. Maantiede on keskeinen asia. Itävallan naapurit ovat kaikki Nato-maita, paitsi yksi, joka on Sveitsi.
Eli Venäjän takia Suomi ei lähde mukaan ydinaseiden kieltosopimukseen?
– Minä en sano noin, Viinanen naurahtaa.
Hänen mukaansa käsitys Nato-kumppaneiden reaktioista ei perustu vain Suomen arvioihin.
– Se perustuu laajaan kanssakäymiseen maailman maiden kanssa. Kyllä heidän näkemyksensä näistä kysymyksistä on tullut ihan selväksi. Meidän ei tarvitse arvailla.
Ruotsiakin varoiteltu
Myös Nato-maista suurin on ollut ydinaseiden kieltosopimuksen aktiivinen kampittaja.
Vasemmistoliiton kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi teki jo vuonna 2017 kirjallisen eduskuntakyselyn sopimukseen liittyvästä Naton ja Yhdysvaltojen painostuksesta.
Kyselyssä viitataan Yhdysvaltain aiemmin Nato-lähettilään Kay Bailey Hutchinsonin lausuntoon, jonka mukaan amerikkalaiset toivovat, että ”sitä ei allekirjoita kukaan, jolla tulee olemaan kumppanuus Naton kanssa”.
Mediatietojen mukaan presidentti Donald Trumpin puolustusministeri James Mattis lähetti Ruotsin puolustusministerille Peter Hultqvistille salaisen kirjeen, jossa Mattis uhkasi maiden välisen puolustusyhteistyön olevan vaarassa, jos Ruotsi lähtee ydinaseiden kieltäjien joukkoon.
– Tällaista yhteydenottoa ei meidän suuntaamme ole tapahtunut, Jarmo Viinanen sanoo.
Hänen mukaansa paitsi amerikkalaisia, myös Venäjää on informoitu Suomen kannasta.
Mutta onko Suomi ennakoinut amerikkalaisten kantoja?
– Missään tapauksessa ei.
Haavisto on niukkasanainen
Kansan Uutiset kysyi asiasta myös ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.). Hän oli hyvin niukkasanainen.
– En ota kantaa virkamiesten lausumiin, mutta Suomihan on ilmoittanut tarkkailijaroolissa tämän sopimuksen ensimmäiseen osapuolikokoukseen, joka on ensi vuoden alussa Wienissä.
Haaviston mukaan Suomen lähtökohta on, että ydinasevalloilla on keskeinen rooli ydinsopimusten toteuttamisessa.
– Eli sellaiset sopimukset, joissa ydinasemaat ovat mukana ja niihin vaikuttaminen on se, joka vaikuttaa ydinaseiden leviämisen estämiseen.
uutiskirje 
