Monin tavoin eri leireihin linnoittautunut Suomi tuntuu olevan samaa mieltä edes yhdestä asiasta: Ylen sarja Politiikka-Suomi on parasta televisiota pitkään aikaan. Pitkistä haastatteluista leikatuissa pätkissä tulee esiin se, mikä usein unohtuu. Poliitikot eivät olekaan kaiken kestäviä paksunahkaisia pelureita vaan lopulta aivan tavallisia ihmisiä tunteineen kaikkineen.
Politiikka-Suomessa käydään läpi poliittista lähihistoriaa kattavasti, mutta yksi puuttuu. Viime vuoden keväällä alkanut koronaepidemia on liian lähellä, ja sitä paitsi kesken, että siitä olisi saanut yhden jakson. Kunpa sarjaan tehtäisiin myöhemmin siitä bonusjakso. Koronan alkuun liittynyt hirvittävä paine tulee esiin viime viikolla julki tulleesta KRP:n esitutkinnasta, joka koski Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) suojavälinehankintoja keväällä 2020.
Pieleenhän ne menivät. Kiireessä Suomeen hankittiin epäkelpoja suojavälineitä, osa hämäriltä liikemiehiltä. Poliitikot pistivät painetta, mutta sijaiskärsijöiksi joutuivat HVK:n toimitusjohtaja Tomi Lounema ja kaksi muuta johtajaa, jotka saivat käytännössä potkut epäonnistuttuaan tehtävässä, joka oli mahdoton viime vuoden kevään kaaoksessa.
Lounema on nyt työllistynyt vuoden työttömyyden jälkeen. Toivottavasti hän on saanut kunnon korvaukset ja anteeksipyynnön pääministeri Sanna Marinilta, joka ilmoitti luottamuksen menettämisestä tökerösti vain tiedotusvälineiden kautta, ei henkilökohtaisesti.
Esitutkintamateriaalin perusteella olisi helppo leimata koronakriisin alussa eturivissä olleet poliitikot täysin kelvottomiksi. Presidentti Sauli Niinistö oli kiukkuinen hallinnon hitauteen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vieritti ministeriölleen kuulunutta vastuuta suojavälinehankinnoista HVK:lle, ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosella oli liian kova kiire saada viestitettyä, että ensimmäinen erä kirurgisia suusuojia ja hengityssuojia oli saapunut Suomeen.
Monella muullakin ministerillä oli sormensa pelissä, kun huomattiin ja yllätyttiin siitä, ettei Suomella olekaan valtavia varmuusvarastoja, ja suojavälineiden saanti maailmalta oli kiven alla, koska kaikki muutkin olivat niiden perässä.
Asiaa voi katsoa myös armeliaammin. Koronakriisi iski Suomeen toden teolla vasta maaliskuun 2020 puolivälin jälkeen. Valmiuslaki otettiin käyttöön 17.3.2020. Siitä vain kolmisen viikkoa eteenpäin suojavälineskandaali oli valmis.
Poliitikot joutuivat keskelle ennakoimatonta ja täysin uudenlaista kriisiä. Poliittinen paine ratkaisuihin oli kova, niin myös median asettama. Uutiset kertoivat ruumishuoneiden täyttymisestä Italiassa. Kukaan ei tiennyt, mitä asiasta seuraa ja kuinka meidän käy. Tammikuussa julkaistu selvitys kriisiajan johtamisesta kertoi, ettei lainsäädäntökään ollut kunnossa.
Terveys edellä mentiin, ja siinä onnistuttiin. Myös talous ja työllisyys toipuivat ennätysvauhtia. Virheitä tehtiin, ja ne kannattaa myöntää. Nyt olennaista on tunnistaa erilaiset kriisit ja varautua niihin mahdollisimman kattavasti.
uutiskirje 