KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Onko Euroopalla malttia vihertyä?

Ekologisen siirtymän vaatimiin julkisiin investointeihin suhtaudutaan edelleen varauksella.

Jussi Ahokas
21.11.2021 10.00

Viime viikolla neuvoteltiin Glasgow’ssa maailman ilmastopolitiikan tulevaisuudesta. YK:n ilmastokokouksen lopputulemiin on suhtauduttu kaksijakoisesti. Jotkut näkivät niissä toivoa, jotkut turhautuivat entistä enemmän päätöksentekijöiden saamattomuuteen.

Oma tulkintani ilmastokokouksesta kääntyy hieman positiivisen puolelle: keskustelu ja annetut lupaukset ilmastokokouksessa olivat paikoitellen progressiivisempia kuin koskaan, sen saama julkinen huomio oli erittäin suuri ja joissain asioissa kansainvälinen yhteisö otti ihan aitoja sopimuksellisia edistysaskeleitakin.

Myös kokouksen aiheuttama pettymys voi olla voimavara, joka jatkossa synnyttää vieläkin määrätietoisempaa kansalaistoimintaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Glasgow’ssa Euroopan unionia syytettiin johtajuuden väistämisestä ja jäämisestä muiden suurvaltojen jalkoihin. Eurooppalaisella yhteisöllä on kuitenkin edelleen mahdollisuus näyttää, että vanhalla mantereella ollaan tosissaan ja eturintamassa ilmastonmuutoksen jarruttamisessa.

Jos komission ajama Euroopan vihreän kehityksen ohjelma saadaan maaliin tavoitteiden mukaisesti, eikä EU-alueelta tule nettomääräisesti kasvihuonepäästöjä enää vuonna 2050, EU:ta voidaan varmasti kiitellä ilmastojohtajuudesta ja suunnan näyttämisestä muulle maailmalle.

On jokseenkin selvää, ettei vihreä siirtymä Euroopassa tai muualla ole mahdollinen ilman valtavia tuotanto- ja kulutusrakenteita muuttavia investointeja tulevina vuosina. Siten Euroopan ekologisen siirtymän ohjelma onnistuu ja epäonnistuu sen mukana, miten tällaiset investoinnit lähtevät liikkeelle. Käsillämme oleva haaste ei siis ole pelkästään teknologinen tai ympäristöpoliittinen, vaan myös mitä suurimmassa määrin talouspoliittinen.

Koronakriisin jälkimainingeissa EU on aloittanut talouspolitiikan sääntöjen uudistamisen, mikä liittyy oleellisesti myös ekologisiin investointeihin. Sääntöuudistuksen yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, miten ilmastotoimiin ja ekologiseen jälleenrakennukseen liittyvät julkiset investoinnit tulevaisuudessa mahdollistetaan.

Yksi melko paljon kannatustakin saanut ehdotus on ollut se, että ympäristöinvestoinnit siirrettäisiin jatkossa velka- ja alijäämäsääntöjen tai muiden menosääntöjen ulkopuolelle. Toisaalta ehdotusta on vastustettu argumenteilla, joiden mukaan ”vihreiden” investointien määrittely on liian vaikeaa ja että jäsenmaat pyrkisivät sisällyttämään niihin sellaista kulutusta, joka ei varsinaisesti ole ekologista. On pelätty, että tällainen mekanismi johtaisi talouspoliittiseen vastuuttomuuteen.

Olen myös törmännyt argumenttiin, jonka mukaan julkisia investointeja ei lainkaan tarvittaisi ekologisen siirtymän toteuttamisessa. Jos vain markkinat, kannustimet ja hinnat järjestetään oikein, kaikki voi tapahtua yksityisellä rahalla.

Tästä minulle tulivat mieleen Urho Kekkosen sanat, jotka hän kirjoitti klassikkopamflettiinsa Onko maallamme malttia vaurastua? perustellakseen valtion (energia)investointeja Pohjois-Suomeen: ”Valtion sektorin laajentaminen tulee siis tässä kysymykseen sen takia, että se paljon puhuttu ja ylen määrin ylistetty yksityinen yritteliäisyys ei katso voivansa ottaa riskiä sellaisen teollisuuden aloittamisesta, joka taas kansantaloutemme monipuolistamisen vuoksi olisi saatava aikaan.”

Kun halutaan nopeasti valtava rakennemuutos, julkiset investoinnit ovat tehokas tapa saada projektit käyntiin. Vaikka potentiaalista yksityistä investoijaa kuinka rauhoiteltaisiin, pelko saattaa silti estää investoinnin toteutumisen. Siksi julkisten investointien ”vapauttaminen” on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Uskokaa Urkkia!

Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen

Velkajarru pohjassa päin seinää

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Historian väärälle puolelle joutuminen on huono argumentti

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Suomen tunnustaminen itsenäisenä valtiona oli kaukana suoraviivaisesta prosessista

Veikka Lahtinen

He eivät koskaan halunneet keskustella kanssamme

Uusimmat

Aino-Kaisa Pekonen.

Potkulaissa haisee kokoomuslaisuus – ”Mutta miten perussuomalaiset voivat hyväksyä sen?”

Mikael Lybeck (1864–1925). Hugo Simbergin valokuva hänen itsensä maalaamasta muotokuvasta vuodelta 1905.

Unohdetussa sotarunoelmassa rotat järsivät ruumiita ja kodit on poltettu

Pariisissa haettiin kesäkuussa vilvoitusta poikkeuksellisen helleaallon takia. On arvioitu, että ilmastokriisi aiheutti tänä kesänä 16¿500 ihmisen kuoleman Euroopassa.

Vuodesta 2025 tulee mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin

Vasemmistonuoret lähettää SDP:n puheenjohtajalle Antti Lindtmanille luettavaksi Leniniä, koska Marxin Pääomia ”Antti ei kuitenkaan lukisi”.

Vasemmistonuoret vaatii SDP:tä lopettamaan oikeistolaistumisen ja lähettää Antti Lindtmanille Leniniä

varaa joulutervehdys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Optimisti Orpolle taas kylmä suihku: Elpyminen ei alkanutkaan, vaan tuotanto laski

 
02

Hyvätuloisten veronkevennykset voivat heikentää kasvun perustaa, varoittaa tutkija

 
03

Vasemmistonuoret on määrittänyt Pinja Vuorista: ”Haikeaa”

 
04

Euroopan unioniin tarvitaan johtaja: ”Osassa maista suhtaudutaan yhä naiivisti Venäjään”

 
05

Teknologiateollisuuden vuoro pettää Orpon toivo-talkoot – ”Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Päivän Petteri Orpoa korventavat huonot suhdanneuutiset tulevat rakentamisesta ja sahoilta

06.11.2025

Puolueiden kannatus jökötti paikallaan lokakuussa, vasemmistoliitto 9,5 prosentissa

06.11.2025

Taantumus uhkaa, taistelu aborttioikeudesta käytävä uudelleen, kertoo Amnestyn raportti

06.11.2025

Näin perussuomalaisten takki kääntyi: Vuonna 2018 puolue esitti Sipilän hallituksen potkulain hylkäämistä

05.11.2025

Ei velkajarrua, vaan hyvinvointikaasu pohjaan, Vasemmistonuoret esittää

05.11.2025

Teknologiateollisuuden vuoro pettää Orpon toivo-talkoot – ”Toiveet ripeästä toipumisesta hiipuivat”

05.11.2025

Minkä sortin sosialisti Zohran Mamdani on?

05.11.2025

Li Andersson kirjoittaa New Yorkin uuden pormestarin hymystä: ”Mikään ei ole aikoihin tehnyt minuun sellaista vaikutusta”

05.11.2025

Työllisyyspalvelujen siirto kunnille epäonnistui, kertoo JHL:n tutkimus

05.11.2025

Laura Gustafsson rinnastaa romaanissaan seksuaaliväkivallan ja eläintuotannon raakuuden

05.11.2025

Potkulaki ei lisää työllisyyttä vaan ainoastaan heikentää työntekijöiden asemaa, sanoo Timo Furuholm

04.11.2025

Suomessa materiaalien kulutus EU:n huippua: ”Aiheutamme isoja päästöjä myös muissa maissa”

04.11.2025

Maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja, kertoo kattava tutkimus

04.11.2025

Oikeistohallituksen potkulaki vie suomalaista työelämää täysin väärään suuntaan, Minja Koskela sanoo

04.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään