KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Onko Euroopalla malttia vihertyä?

Ekologisen siirtymän vaatimiin julkisiin investointeihin suhtaudutaan edelleen varauksella.

Jussi Ahokas
21.11.2021 10.00

Viime viikolla neuvoteltiin Glasgow’ssa maailman ilmastopolitiikan tulevaisuudesta. YK:n ilmastokokouksen lopputulemiin on suhtauduttu kaksijakoisesti. Jotkut näkivät niissä toivoa, jotkut turhautuivat entistä enemmän päätöksentekijöiden saamattomuuteen.

Oma tulkintani ilmastokokouksesta kääntyy hieman positiivisen puolelle: keskustelu ja annetut lupaukset ilmastokokouksessa olivat paikoitellen progressiivisempia kuin koskaan, sen saama julkinen huomio oli erittäin suuri ja joissain asioissa kansainvälinen yhteisö otti ihan aitoja sopimuksellisia edistysaskeleitakin.

Myös kokouksen aiheuttama pettymys voi olla voimavara, joka jatkossa synnyttää vieläkin määrätietoisempaa kansalaistoimintaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Glasgow’ssa Euroopan unionia syytettiin johtajuuden väistämisestä ja jäämisestä muiden suurvaltojen jalkoihin. Eurooppalaisella yhteisöllä on kuitenkin edelleen mahdollisuus näyttää, että vanhalla mantereella ollaan tosissaan ja eturintamassa ilmastonmuutoksen jarruttamisessa.

Jos komission ajama Euroopan vihreän kehityksen ohjelma saadaan maaliin tavoitteiden mukaisesti, eikä EU-alueelta tule nettomääräisesti kasvihuonepäästöjä enää vuonna 2050, EU:ta voidaan varmasti kiitellä ilmastojohtajuudesta ja suunnan näyttämisestä muulle maailmalle.

On jokseenkin selvää, ettei vihreä siirtymä Euroopassa tai muualla ole mahdollinen ilman valtavia tuotanto- ja kulutusrakenteita muuttavia investointeja tulevina vuosina. Siten Euroopan ekologisen siirtymän ohjelma onnistuu ja epäonnistuu sen mukana, miten tällaiset investoinnit lähtevät liikkeelle. Käsillämme oleva haaste ei siis ole pelkästään teknologinen tai ympäristöpoliittinen, vaan myös mitä suurimmassa määrin talouspoliittinen.

Koronakriisin jälkimainingeissa EU on aloittanut talouspolitiikan sääntöjen uudistamisen, mikä liittyy oleellisesti myös ekologisiin investointeihin. Sääntöuudistuksen yksi keskeisimmistä kysymyksistä on se, miten ilmastotoimiin ja ekologiseen jälleenrakennukseen liittyvät julkiset investoinnit tulevaisuudessa mahdollistetaan.

Yksi melko paljon kannatustakin saanut ehdotus on ollut se, että ympäristöinvestoinnit siirrettäisiin jatkossa velka- ja alijäämäsääntöjen tai muiden menosääntöjen ulkopuolelle. Toisaalta ehdotusta on vastustettu argumenteilla, joiden mukaan ”vihreiden” investointien määrittely on liian vaikeaa ja että jäsenmaat pyrkisivät sisällyttämään niihin sellaista kulutusta, joka ei varsinaisesti ole ekologista. On pelätty, että tällainen mekanismi johtaisi talouspoliittiseen vastuuttomuuteen.

Olen myös törmännyt argumenttiin, jonka mukaan julkisia investointeja ei lainkaan tarvittaisi ekologisen siirtymän toteuttamisessa. Jos vain markkinat, kannustimet ja hinnat järjestetään oikein, kaikki voi tapahtua yksityisellä rahalla.

Tästä minulle tulivat mieleen Urho Kekkosen sanat, jotka hän kirjoitti klassikkopamflettiinsa Onko maallamme malttia vaurastua? perustellakseen valtion (energia)investointeja Pohjois-Suomeen: ”Valtion sektorin laajentaminen tulee siis tässä kysymykseen sen takia, että se paljon puhuttu ja ylen määrin ylistetty yksityinen yritteliäisyys ei katso voivansa ottaa riskiä sellaisen teollisuuden aloittamisesta, joka taas kansantaloutemme monipuolistamisen vuoksi olisi saatava aikaan.”

Kun halutaan nopeasti valtava rakennemuutos, julkiset investoinnit ovat tehokas tapa saada projektit käyntiin. Vaikka potentiaalista yksityistä investoijaa kuinka rauhoiteltaisiin, pelko saattaa silti estää investoinnin toteutumisen. Siksi julkisten investointien ”vapauttaminen” on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Uskokaa Urkkia!

Kirjoittaja on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonomisti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Pitkällä tähtäyksellä tärkeintä on rakentaa jotakin omaa, kirjoittaa Veikka Lahtinen.

Entä jos puhuisimme asioista, joita haluamme?

USA:n silloinen presidentti Barack Obama ja Venäjän silloinen presidentti Dmitri Medvedev New START -sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Prahassa huhtikuussa 2010.

Tuomiopäivän kellon torkkunappia on painettu jo liian monta kertaa

Maailmankuvamme mieltymyksineen ja painotuksineen määrittää yhteiskunnallista elämää ja kehityssuuntaa.

Länsimaissa on merkkejä kasvavasta tiedon muodostamisen kriisistä

Talouskuri, velkajarru ja sen vaikutukset naisiin

Uusimmat

Li Andersson on lauantaina tavattavissa vasemmistoliiton uuden tilan avajaisissa Turussa.

Vasemmistoliitto näkyy entistä paremmin Turussa: Oma tila avataan torin kupeeseen

Afgaaninainen kävelee kaupungilla miespuolisen saattajansa kanssa. Talibanin viimeisin pukeutumissääntö naisille yrittää pakottaa kaikki peittämään kasvonsakin kokonaan.

Talibanin uusi burka-pakko kohtaa monenlaista vastarintaa Afganistanissa

Hanna Sarkkinen eduskunnan täysistunnossa.

Sopeutuksen määrä muuttuu moneen kertaan: ”Ei ole mielekästä sitoa seuraavan hallituksen talouspolitiikkaa”

Petteri Orpon puheet laittavat valtiovarainministeriön puheet outoon valoon.

Orpo paljasti haastattelussa, että valtiovarainministeriön tuntematon jarru on koko ajan ollut tiedossa – ”Se nyt lukee taloustieteen perusoppikirjoissakin”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Taas lähes 100 000 uhria: ”Hallitus jätti nuoret miehet syrjäytymään”

 
02

Näin Kiina sai harvinaisten maametallien monopolin

 
03

Yrittääkö kokoomus hämätä? SAK hämmästelee pääministeripuolueen ilakoimista

 
04

Tuomiopäivän kellon torkkunappia on painettu jo liian monta kertaa

 
05

Wolt palkkasi lähetit surkeilla ehdoilla – Nyt PAM yrittää neuvotella paremmat ehdot

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Purran mallissa unohtuu korkea ansioturva ja palvelut – ”Perussuomalaisilla päinvastainen suunta kuin Tanskan malli”

20.02.2026

Reilut 200 miljoonan lisäleikkaukset soteen – ”Kun puhutaan siitä, miten kurjaa päättäjistä on leikata, menee homma mauttomaksi”

19.02.2026

Hallitus uudistaa kotouttamista: ”Resepti toimii, jos tavoitteena on lisätä ongelmia ja rasistisia asenteita”

19.02.2026

Tutkimus: Gazan sodan alkuvaiheessa tapettujen määrä oli arvioitua suurempi

19.02.2026

Entä jos puhuisimme asioista, joita haluamme?

19.02.2026

Kenialaiset pienviljelijät saavuttivat merkittävän oikeusvoiton, kun maassa voi jälleen laillisesti käyttää ja jakaa perinteisiä siemeniä

18.02.2026

Risusavottaa on ennenkin tarjottu ratkaisuksi: ”Purra yrittää vain herättää huomiota”

18.02.2026

Taustalla on vihamielinen suhtautuminen muutokseen: Ajatus lihasta luopumisesta ahdistaa

18.02.2026

Ranne jarruttaa raideyhteyksiä: ”Olemme ministerin kumipyöräpolitiikan panttivankina”

18.02.2026

Pääkirjoitus: Valta nousee etelästä

18.02.2026

Köyhä lapsuus jättää elinikäiset jäljet Perun lapsiin

17.02.2026

Palautetta Orpon hallituksen politiikasta: ”Lohduttoman huonoa”

17.02.2026

Varusmiehet usein taloudellisessa pinteessä – pakottaa lyhyeen palvelukseen

17.02.2026

Tuomiopäivän kellon torkkunappia on painettu jo liian monta kertaa

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset