Ensin sen ei pitänyt koskettaa meitä ollenkaan. Sitten sen piti heijastua myös Suomeen, mutta vaikutukset jäisivät joka tapauksessa vähäisiksi. Kun sen sitten myönnettiin vaikuttavan oikeastikin, sanottiin, että siihen on jo varauduttu ennen muita.
Lopuksi todettiin ensi vuoden rysäyksen olevan sitä luokkaa, että mitään ei voi ennustaa. Paitsi että talous painuu miinukselle ja työttömyys kääntyy kasvuun.
Tänään päättyvää vuotta 2008 tullaan tulevaisuudessa muistelemaan vähän niin kuin viimeistä rauhankesää 1939. Miten ihanaa kaikki oli juuri ennen kuin tuli se iso rysähdys.
Huomenna on 2009 ja sitten kaikki on toisin.
Syksyllä pantiin 40 000 ihmistä pakkolomalle. Talvella pannaan paljon lisää ja lomautukset alkavat muuttua irtisanomisiksi, kun vienti pysähtyy kuin seinään. Suomen keskeisistä vientimaista vain Venäjälle ennustetaan ensi vuonna kasvua, mutta mikään ei ole niin epävarma kuin Venäjä. Kaikkialla muualla mennään alaspäin ja lujaa.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen vakuutti joulun alla eduskunnassa, että mitään leikkauslistoja ei ole suunnitteilla. Saattoi pitää paikkansa tässä kuussa. Yhdentoista kuukauden kuluttua eduskunta valmistautuu päättämään vuoden 2010 budjetista. Uskokoon ken tahtoo, että siihen ei sisälly myös leikkauksia.
Hallituksen mukaan Suomi selviää muita paremmin, koska meillä elvytetään ensi vuonna ja ostovoima kasvaa palkankorotusten ja veronkevennysten ansiosta.
Pakkolomalla ollessa palkankorotuksesta tuleva ostovoiman lisäys kuitenkin leikkautuu pois eikä riitäkään.
Eivätkä veronkevennykset kohdennu ostovoimaa lisäävällä tavalla. Oppositio on tätä jankuttanut koko syksyn, mutta joulun alla tästä saatiin myös tutkimuksellista näyttöä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus selvitti vuoden 2009 budjetin vaikutukset. Eniten kevenee suuri- ja keskituloisten verotus. Kaikkein pienituloisimmat, kuten kansaneläkkeen tai muun perusturvan varassa elävät, eivät juuri hyödy veronkevennyksistä.
Keskimäärin tulot lisääntyvät ensi vuonna 680 euroa per kotitalous. Alimmassa tuloviidenneksessä eli enintään 18 700 euroa vuodessa ansaitsevilla ne nousevat 71 euroa, ylimmässä viidenneksessä eli yli 72 300 euroa ansaitsevilla 1 470 euroa.
Prosenteissa pienituloisimmat saavat 0,6 prosenttia lisää, suurituloisimmat 1,8 prosenttia.
Tuloerot kasvavat ja suhteellinen köyhyys lisääntyy, sanoo VATT. Pienituloisten määrä lisääntyy 9 000 henkilöllä. Heistä puolet on eläkeläisiä.
Hallitus reagoi työttömyyden uuteen kasvuun tekemällä muutoksia työllisyysmäärärahoihin. Se vähentää niitä. Ensi vuonna palkkaperusteisia työllistämistukia kunnille ja kuntayhtymille annetaan 40,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2001 tuki puolitettiin aiemmasta 95 miljoonaan ja tänä vuonna sitä maksettiin 61 miljoonaa euroa.
Syy vähennyksiin on ollut työttömyyden alentuminen. Silloin reagoitiin siihen tilanteeseen, mutta uudesta ei ole niin väliä.
Ja sitten myönteisiin ensi vuoden uutisiin: Jo runsaan kolmen viikon kuluttua George W. Bush on entinen presidentti.
Hyvä lukija. Sanomalehden tekeminen ei tule koskaan valmiiksi. Kun uusin lehti on lukijan käsissä, on seuraava jo pitkälle teossa.
Tämän vuoden uudistus Kansan Uutisissa olivat ajanmukaiset verkkosivut. Tietotekniikkakielellä voisi luonnehtia, että nyt käytössä on eKansanuutiset, versio 1.0. Yhdeksän kuukauden odotuksen jälkeen maailmaan pitäisi saattaa täysipainoinen verkkolehti.
Jo nykyisen verkkolehden ensimmäiset viikot osoittivat, että sen tarjoamalle mahdollisuudelle nopeatempoiseen keskusteluun oli olemassa selvä tilaus. Erityisen ilahduttavaa on ollut verkkokeskustelun laatu.
Hyvää ja punnittua pohdintaa ja väittelyä, mutta ei lainkaan muista verkkokeskusteluista valitettavan tuttua eri mieltä olevien tölvintää ja oman näkökannan paasausta.
Yksi on kuitenkin ollut joukosta poissa. Haastan heti tammikuussa Vasemmistoliiton johdon, kansanedustajat ja muut politiikan linjanvetäjät mukaan keskusteluun silloin, kun puheena ovat juuri teitä koskevat kysymykset, ehdotukset ja väitteet. Toista näin laajaa foorumia vasemmistolaiselle ajatustenvaihdolle ei ole.
uutiskirje 
