Valuutanvaihtovero eduskuntaan

Eduskunnan Attac hakee lääkkeitä globaaliin talouden kupliin

Eduskunnan Attac ja noin
60 kansanedustajaa vaativat Suomeen valuutanvaihtoveroa, joka on tullut tunnetuksi globaalina Tobinin verona.

Lakiesityksen on allekirjoittaneet Vasemmistoliiton ja Vihreiden eduskuntaryhmät ja noin puolet demareista. Allekirjoituksia kerättiin vielä tiistaina ja kiinnostuneita oli myös kokoomuksessa ja keskustassa.

Lakialoitteen tarkoitus on lisätä kansainvälisten valuuttavirtojen ja rahoitusmarkkinoiden valvontaa ja läpinäkyvyyttä. Veron arvioidaan lisäksi vakauttavan siihen sitoutuneiden valtioiden valuuttakursseja.

Valuutanvaihtoveron tuotto halutaan ylikansallisen valvonnan ja yleishyödyllisten kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n, toiminnan ylläpitämiseen sekä kehitysapuun.

Suomi perälaudalla

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) arvioi, että nyt on otollinen aika saada valuutanvaihtovero voimaan.

– Se on entistä ajankohtaisempi kansainvälisen finanssikriisin vuoksi, hän sanoi lakialoitteen tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Tuomioja totesi, että asia ei ole uusi, mutta nykytilanteessa monet kansainväliset elimet alkaen johtavista teollisuusmaista ovat ottaneet siihen selkeän positiivista kantaa.

– Asia esiintyy Suomenkin hallitusohjelmassa, Tuomioja muistutti ja toivoi Suomelta toimia eilen kokoontuneessa EKOFIN-kokouksessa valuutanvaihtoveron kansainvälisen etenemisen puolesta.

Eduskunnan Attacin varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pentti Tiusanen (vas.) huomautti, että Suomi ei ole etuaallolla viemässä valuutanvaihtoveroa eteenpäin.

– Pikemminkin olemme perälaudalla. Viestimme hallitukselle onkin, että nyt on aika toimia.

Ehdoton minimitoimi

Aloitteessa todetaan, että kaikkien maiden ei välttämättä tarvitse olla mukana verossa, mutta tiedonvaihdon kannalta on sitä parempi, mitä useampi on mukana.

Vero on käytössä tällä hetkellä Brasiliassa ja Perussa. Lisäksi Ranskassa ja Belgiassa on voimassa laki, joka mahdollistaa veron toteutumisen, kunhan se on muuten EU:ssa mahdollista.

Suomen Attacin väistyvä puheenjohtaja Mikko Sauli sanoi, että nyt mitataan poliittista tahtoa.

– Nyt kysytään sitoutumista hallitusohjelmaan.

Hän huomautti, että lakialoitteessa on tarkoituksella jätetty lopullinen veromalli auki. Vero voisi olla 0,02 prosenttia vaihdettavan valuutan summasta.

– Tällöin tuotto saavuttaisi nykyisten kehitysapuvirtojen tason, hän sanoi.

Hän pitää valuutanvaihtoveroa finanssikriisien hallinnan kannalta ehdottomana minimitoimena. Se kuitenkin lisäisi läpinäkyvyyttä, koska veroa kerättäessä toimi jättää jäljen valuutan liikkeistä. Lisäksi maiden tarve hamstrata valuuttareserviä pienenisi.

– Rahaa saataisiin tuottaviin investointeihin, hän ennusti.

– Jostain pää on avattava globaalissa verotuksessa ja tämä vero on siihen hyvä. Tarvitaan kuitenkin järeämpiä aseita. Tarvitaan strategia, jolla vältetään nyt tapahtuneen kaltaisten holtittomien kuplien synty.

Vuotokohtia voi jäädä

Tilaisuudessa valtiovarainministeriötä edustanut valtiosihteeri Velipekka Nummikoski totesi asian olevan hallitukselle tuttu, mutta vielä vailla selkeää johtopäätöstä. Hän pohti lakiesitykselle esitettyä kritiikkiä, jonka mukaan laki ei toimi, jolleivät siinä ole kaikki maat mukana.

– Se, joka ei ole mukana, voi toimia vuotokohtana, hän sanoi ja kertoi arvioista, joiden mukaan jopa 90 prosenttia valuutanvaihtajista voisi käyttää hyväkseen tällaisia reikiä. Hän kysyi myös, onko laki ristiriidassa EU:n pyrkimyksiin edistää palvelujen, tavaroiden ja pääomien liikkumista.