Puolustusministeriön asevientilupia käsittelevä asiantuntija Sanna Poutiainen sanoo, että perusperiaate on se, että aseviennin pitää olla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukainen.
– Kohdemaa jo antaa osviittaa siitä, miten lupahakemusta lähdetään käsittelemään. Turvallisuuspoliittisessa harkinnassa otetaan huomioon tottakai kohdemaa, loppukäyttäjä ja minkälainen tuote on. Lupahakemuksessa on merkitystä sillä, onko kyse selvästi tuhoa tuottavasta materiaalista tai sitten suojatarvikkeista, esimerkiksi suojaliiveistä.
Poutiaisen mukaan esimerkiksi Irakissa sotaa käyvä Yhdysvallat on edelleen suomalaisille aseviejille sallittu kohde – vaikka perusperiaate on olla viemättä aseita sotaa käyviin maihin.
Poutiainen mainitsee yhden maan, johon juuri nyt on vaikea saada vientilupaa:
– Israeliin ollaan varsin pidättyväisiä tällä hetkellä, tai ei mitään ”varsin” vaan ollaan pidättyväisiä.
Poutiaisen mukaan virallisia kielteisiä asevientilupapäätöksiä tulee vuositasolla vain noin 10–15 kappaletta.
– Miksi niitä on niin vähän, niin se selittyy sillä, että käytännössähän tämä työ on sitä, että yritysten kanssa ollaan päivittäin puhelimessa tai sähköpostitse yhteydessä. Kysellään, että on tällainen maa ja tällainen tuote, miltä vaikuttaa, jolloin sitten karsiutuu aika paljon juuri sellaista, ettei lähdetä edes hakemaan vientilupaa, kun tiedetään ennakkoon jo kielteinen kanta.
Poutiaisen mukaan ennakkopäätöksiä pyydetään myös kirjallisesti ennen kuin lähdetään valmistelemaan suuria asevientihankkeita.
uutiskirje 