Puntarissa terveyslautakunnan halu turvata hyvinvointipalvelut

Päätettyjä virkoja voi jäädä Helsingissä täyttämättä

Terveyskeskuksen johto esittää tänään kokoontuvalle Helsingin terveyslautakunnalle, että se päättäisi jättää käyttämättä osan poliittisten päättäjien lisätalousarviossa sille tälle vuodelle osoittamasta 14 miljoonan euron lisämäärärahasta.

Johto perustelee esitystään sillä, että terveystoimen tulee kaupunginhallituksessa esillä olleiden kaavailujen mukaan tulla ensi vuonna toimeen pienemmällä rahamäärällä kuin kuluvana vuonna.

Terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivolan rakentaman säästölistan hyväksyminen tarkoittaisi muun muassa valtuuston tahdon mukaan jo päätettyjen virkojen perustamisen peruuttamista.

Toivola on löytänyt säästökohteen myös pitkäaikaishoidon sairaansijoista. Aiemmin niitä on päätetty vähentää 50. Nyt Toivola haluaa kaksinkertaistaa vähennysmäärän. Vuoteen 2012 mennessä paikkoja oltaisiin vähentämässä vielä lisää. Samaan aikaan Toivolan esityksessä pienennetään kotihoitoon osoitettua määrärahalisäystä.

Peruspalveluista
on huolehdittava

Vasemmistoliitossa lähdetään siitä, että vallitsevassakin tilanteessa on huolehdittava siitä, että peruspalvelut ovat kunnossa. Mahdollisia säästöjä on etsittävä ostoista ja erikoissairaanhoidon puolelta.

– Terveyskeskuksen omia peruspalveluja on vahvistettava, korostaa Vasemmistoliiton valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Kati Peltola.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että terveysasemilla tulee pystyä toteamaan ja hoitamaan tavalliset sairaudet sekä lähettämään erikoissairaanhoitoa tarvitsevat nopeasti tutkimuksiin ja hoitoon. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kotihoito ja terveysasemat kykenevät yhdessä sosiaalitoimen kanssa huolehtimaan pitkäaikaista huolenpitoa tarvitsevista

Terveysasemien ja sosiaalitoimen peruspalvelujen tulee myös yhdessä opetustoimen kanssa toimia terveyden edistämiseksi.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi terveyskeskuksen tulisi Peltolan mielestä vastoin terveyskeskuksen johdon esitystä ottaa käyttöön kaikki vuoden 2009 budjetissa olevat hoitohenkilöstön ja lääkäreiden vakanssit. Terveysasemien ja kotihoidon sekä oppilashuollon vakansseja tulisi myös seuraavina vuosina lisätä.

Laman tarjoama mahdollisuus uusien työntekijöiden vakituiseen palkkaamiseen tulee käyttää täysimääräisesti hyväksi, katsoo Kati Peltola. Samalla varmistetaan myös pysyvän henkilöstön saamista eläkkeelle siirtyvien tilalle.

Tarve kasvaa –
määrärahat vähenevät

Budjettiesityksessä ei ole huomioitu millään tavalla sitä, että terveysasemat ja hammashuolto tulevat taloustaantuman vuoksi olemaan tiukilla, arvioi Vasemmistoliittoa terveyslautakunnassa edustava Reko Ravela.

– Työttömyys lisääntyy ja yhä enemmän ihmisiä putoaa työterveydenhuollon piiristä terveysasemien asiakkaiksi.

Lautakunnalle tuotu budjettiesitys on Ravelan mielestä todellisuudessa terveysasemien karsintaa. Palvelujen tarve lisääntyy, mutta määrärahat vähenevät. Sellainen yhtälö ei tietenkään ole toimiva.

Budjetin raami – miinus yksi prosenttia – ei vaikuta suurelta. Todellisuudessa miinusta lisää jo esimerkiksi kustannustason nousu, joka on vähintään saman verran. Huomioitu ei myöskään ole jo tiedossa olevaa Helsingin väkiluvun kasvua. Se oli viime vuonna jo 1,5 prosenttia ja suunta on pysynyt samana. Kasvamassa on erityisesti terveysasemia ja kotihoitoa rasittava vanhusväestön määrä.

Ravelan mukaan viesti hammashuollosta kertoo, että taloustaantuma tulee lisäämään myös kunnallisen hammashuollon kysyntää. Väellä ei ole varaa käydä yksityisellä. Tämä johtaa väistämättä jonojen kasvamiseen kunnallisella puolella.

Turvataanko
hyvinvointipalvelut?

Helsingin talousraamista aikanaan päätettäessä lähdettiin siitä, että hyvinvointipalvelut tulisi turvata.

– Minä ymmärsin, että tämän tulee tapahtua tarvittaessa jopa kunnallisveroäyriä korottamalla. sanoo Ravela.

–  Nyt varmasti ollaankin katsomassa, mikä on poliittisten ryhmien todellinen halu hyvinvointipalvelujen turvaamiseen. Tässä taidetaan pyrkiä peittelemään ongelmia, että todellisuudessa on kyse leikkauksista ja niiden vaikutuksista.

Reko Ravela sanoo lähtevänsä siitä, että jos hyvinvointipalvelut halutaan turvata, on terveyslautakunnan käytettävä ainakin kuluvalle vuodelle jo päätetyt valtuutensa. Hän ei siis ole hyväksymässä toimitusjohtaja Toivolan säästölistaa.