Amerikansuomalainen kuplettilaulaja ja lauluntekijä Hiski Salomaa saa muistomerkin syntymäpitäjäänsä Kangasniemelle Etelä-Savoon.
Hiski Salomaa, alkuperäiseltä nimeltään Hiskias Möttö, syntyi Kangasniemen Harjumaan kylässä Tipsalon torpassa 17. toukokuuta 1891. Hiskin äiti Anna-Leena Möttö oli räätäli, jolta poikakin oppi räätälin ammatin. Äidin kuoltua vuonna 1909 Hiski lähti kylän poikien mukana Yhdysvaltoihin ja muutti nimensä amerikkalaisille helpompaan muotoon Salomaaksi.
Amerikassa Salomaa elätti itsensä räätälinä, aluksi muiden palveluksessa ja vuodesta 1924 lähtien omassa räätälinliikkeessään. Yhdysvalloissa hän joutui lähes vuodeksi vankeuteen kieltäydyttyään asepalveluksesta ensimmäisen maailmansodan aikana. Amerikasta Hiski löysi suomalaisen vaimon ja avioitui Vehmaalta kotoisin olleen Aini Saaren kanssa.
Hiski Salomaa oli halunnut muusikoksi jo nuorena, ja Amerikassa hän ryhtyi esittämään omia kappaleitaan amerikansuomalaisten siirtolaisten juhlatilaisuuksissa. Heidän keskuudessaan Hiskistä tuli nopeasti suosittu esiintyjä, ja hän pääsi vuonna 1927 tekemään ensimmäiset levytyksensä. Vuosien 1927–1931 aikana Salomaa levytti kaikkiaan 18 laulua Columbia-levymerkille. Näistä tunnetuimpia ovat Tiskarin polkka, Vapauden kaiho ja Lännen lokari.
Omakohtaisiin kokemuksiin pohjautuvissa kappaleissaan Salomaa tulkitsi amerikansuomalaisten siirtolaisen elämää ja arkea, usein huumorin sävyttämänä. Haikeimmillaan laulaja oli kuvatessaan siirtolaisen kaipuuta kotimaahansa. Laulunsa Salomaa esitti hienostelemattomaan kansanomaiseen tapaan suomea sekä englantia luovasti yhdistelevällä fingliskalla.
Hella Wuolijoki
murskasi Lännen lokarin
Salomaan levytykset ovat arvokkaita dokumentteja aikakauden suomalaisesta musiikista, sillä Suomessa ei tuohon aikaan julkaistu juuri lainkaan äänilevyjä. Suomessa Salomaa alkoi tulla tunnetuksi vasta 1950-luvulla radiosoiton myötä. Varsinkin Pekka Tiilikainen soitti Lännen lokaria Metsäradio-ohjelman yhteydessä useasti. Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki vihasi suosittua Lännen lokaria niin paljon, että tuhosi levyn suoran lähetyksen aikana.
Amerikassa vaurastunut Salomaa pääsi vierailemaan synnyinmaassaan vuosina 1952–53 ja viimeisen kerran vuotta ennen kuolemaansa. Hän kuoli New Yorkissa 7. heinäkuuta 1957. Salomaa on haudattiin Varsinais-Suomeen, Vehmaalle, johon Aini-puoliso oli haudattu kolme vuotta aiemmin.
Salomaan syntymäpaikalla Kangasniemen Harjumaan kylällä on jo ennestään ollut Kotiseutuyhdistyksen vuonna 1979 pystyttämänä muistokivenä Hiskin syntymäkodin porraskivi.
Kuvanveistäjä Juhani Saksan muotoileman uuden muistomerkin rahoittavat yhteisvoimin Harrastajateatteri Ilona sekä Kangasniemen kunta. Muistomerkki paljastetaan sunnuntaina 14. kesäkuuta kello 12 Kangasniemen Pirtin puistossa. Paljastuspuheen pitää maakuntajohtaja Matti Viialainen.
Kangasniemen Kotiseutuyhdistys ry on vastikään tuottanut cd-levyn Hiski Salomaan alkuperäisäänitteistä. Teatteri Ilona jatkaa tänä kesänä Kangasniemellä Reijo Paukun käsikirjoittaman Lännen lokari -musiikkinäytelmän esityksiä 26. kesäkuuta lähtien. (KU)
uutiskirje 
