Rautatieläiset istahtivat vuorokaudeksi terveemmän henkilöstöpolitiikan puolesta. Ongelmat ovat samat monella taholla, mutta harva jos kukaan rohkenee – epävarmuuden aikana – toimenpiteisiin kuten rautatieläiset. Huonoja esimerkkejä – tästä työnantajan iskun odottelusta – löytyy Kilpilahdesta yleensä ja Neste Oililta erityisesti.
Viimeisin esimerkki on yli 30 ”vakinaisen työsuhteen” määräaikaistaminen. Keskeinen syy on hävinnyt hierarkiaan, mutta voi olettaa, että Neste haluaa välttää yt-neuvottelut, ylläpitää hyvän työnantajan mainetta kyseenalaisin keinoin: yhtään henkilöä ei tarvitse irtisanoa, määräaikaisuudet päättyvät aikanaan.
Pääosa mainituista runsaasta 30 työntekijästä oli tullut Porvooseen luvattuun ”vakinaiseen työsuhteeseen”, kuten heidän on annettu ymmärtää, mainoksin ja suusanallisesti.
Totuus oli toinen, asuntoja myytiin tai perhe jäi Kajaanin asuntoon odottamaan – noin puoleksitoista vuodeksi – leipäpuun vakinaistumista.
Humanistinen ymmärrykseni ei riitä käsittämään sitä, kuinka nämä matemaattisteknisen koulutuksen saaneet henkilöstöhallinnoijat kääntävät veistä haavassa. Rikkooko Neste Oil työoikeuden säädöksiä? Tästä jatkamme keskustelua elokuussa.
Neste Oil jakoi osinkoja keväällä noin 200 miljoonaa euroa. Suurin omistaja, valtio tai edustajansa herra Häkämies ei halunnut kyseenalaistaa omistajan eettistä normistoa. Parkin tuoksuinen todellisuus tunki Nesteeseen paperiteollisuudesta tulleen toimitusjohtaja Matti Lievosen myötä paperiteollisuuden piittaamattomuutena, yhteiskunnallisena vastuuttomuutena.
Työoikeuden tulkinnoissa tehdyistä virheistä kärsii aina työntekijä henkilökohtaisesti, hajonneena perheenä tai syrjäytymisuhan alle jääneenä. Työnantajan tappio on aina kollektiivinen ja menetykset voivat olla vain taloudellisia.
Työantajan edustajan ”onnistunut” virhetulkinta voi tuottaa henkilökohtaista etua kyseiselle johtajalle, mutta työoikeus ei tunne henkilökohtaista rangaistusta häntä kohtaan vaikka tehty rike on vähintäänkin tuottamuksellinen.
”Otteet kovenevat” otsikolla kirjoitti kansanedustaja Jouko Skinnari (sdp) Uutispäivä Demarissa (15.6.). Kirjoituksessa hän viittasi VR:n henkilöstön toimiin henkilöstöpolitiikassa ja peräänkuulutti solidaarisuutta sekä parannuksia oikeudelliseen suojaan kuten Ruotsissa tai Saksassa. On selvää, kuten mun muassa Skinnari toteaa, että otteet kovenevat.
Ay-liike ei voi jäädä sivusta seuraamaan, kun pääoman omistajat valtaavat pelikentän ja itsekkäillä toimillaan saattavat perheitä, vähintäänkin yksittäisiä henkilöitä syrjäytymisuhan alle.