Väitös venäläisestä talousjournalismista
Entinen Taloussanomien toimitussihteeri, tutkija Katja Koikkalainen väittelee tänään tohtoriksi Tampereen yliopistossa venäläisestä talousjournalismista.
Koikkalaisen tiedotusopin alaan kuuluvan väitöskirja tutkii kahden eturivin talouteen keskittyvän päivälehden kautta venäläisen talousjournalismin kehitystä.
Hän nimeää kohteensa, Kommersantin ja Vedomostin, talousjournalismin tiennäyttäjiksi Venäjällä. Kommersant oli 1990-luvulla ainoa talouteen keskittyvä päivälehti. Vedomosti alkoi ilmestyä 1999.
Väitöstyön tärkein tehtävä on ollut kartoittaa, millaista venäläinen talousjournalismi on tänään ja miten se on päätynyt sellaiseksi.
– Yksi aika tärkeä tutkimustulos on se, että tämän tutkimuksen valossa venäläinen talousjournalismi ei näyttäydy ehkä niin eksoottisena tai erilaisena kuin mitä ensi alkuun olisi voinut ajatella.
Sananvapaus toimii
talousjournalismissa
Koikkalainen kertoo, että Venäjällä on erilaisia mediamalleja. Talousjournalismi on yksi oma median alalajinsa. Siinä voi olla erilaisia käytäntöjä kuin muussa mediassa.
– Kaikkia ei voi yleistää, että venäläinen media toimii näin ja näin.
Koikkalainen sanoo, että venäläinen talousjournalismi on tutkituissa julkaisuissa samantapaista kuin länsimaissa.
Koikkalainen ei varsinaisesti tutkinut, miten sananvapaus toimii, mutta hänelle muodostui käsitys, että sananvapauden kahleet eivät kolise talousjournalismissa.
Hän kuitenkin sanoo, että toimittajat ovat kertoneet joistakin kahnauksista lähteiden tai viranomaisten kanssa..
– Kertoessaan omista näkemyksistään, työstään ja ideaaleistaan journalistit korostavat hyvin paljon riippumattomuuttaan ja professionaalisuuttaan. He kertovat, että tällä tavalla talousjournalismi nimenomaan näissä niin sanotuissa laatujulkaisuissa eroavat muusta journalismista.
Koikkalaisen haastattelemat venäläiset talousjournalistit korostavat länsimaiseen tapaan sitä, että uutisissa pitää esittää eri osapuolten näkemykset, pitää käyttää monipuolisesti lähteitä ja pitää käyttää alkuperäislähteitä. Samoin talousjournalistit sanovat olevansa kriittisiä ja tarkistavansa saatujen tietojen todenperäisyyden.
Sekä Kommersant- että Vedomosti-lehdessä korostetaan Koikkalaisen mukaan, että he voivat sanoa tarvittaessa oman riippumattoman näkemyksensä asioista.
Markkinatalouden
asialla
Venäläinen talousjournalismi on markkinatalouden asialla.
Koikkalainen sanoo, että varsinkin 1990-luvun alussa venäläisessä laadukkaassa talousjournalismissa annettiin valistuneita neuvoja siitä, mitä markkinatalous on ja miten siinä toimitaan.
– Journalistit korostavat markkinatalouden asian ajamista, että se on yksi tärkeä talousjournalismin tehtävä. Joku journalisti sanoi osuvasti haastattelussa, että markkinat kasvoivat meidän mukanamme ja me markkinoiden mukana. Siitä näkyy, että tavallaan talousjournalismi olisi ollut tärkeä osa prosessissa, miten yhteiskunta kehittyy.
Koikkalainen kertoo tutkimuksista, joissa venäläisiltä talouselämän johtajilta kysytään, mitä julkaisuja he arvostavat.
– Kyllä nämä talousjulkaisut on arvostettuja ja niitä seurataan.
– Nämä kaksi lehteä, joita olen tutkinut, ovat sisällöllisesti ja lähestymistavoiltaan vähän erilaisia. Monet päättäjät kokevat tarpeelliseksi seurata näitä molempia lehtiä. Näillä on tietty hyvä asema, jonka ne ovat saavuttaneet.
Elitististä ja
arvovaltaista
Koikkalaisen mukaan venäläinen talousjournalismi – ja ylipäätään laatujournalismi – on leimallisesti elitististä. Samalla se on vähälevikkisyydestään huolimatta arvovaltaista.
– Lukijakuntaan kuuluu paljon päättävissä asemissa olevia niin talouselämästä kuin politiikasta.
Koikkalaisen tutkimien lehtien levikit ovat verraten pieniä. Niitä luetaan lähinnä pääkaupungissa ja muissa suurissa kaupungeissa.
– Käytännössä ne eivät leviä suurille massoille mitenkään.
Koikkalainen sanoo, että suuri yleisö saattaa niistä tietää muttei ole niistä kiinnostunut – tai lehtiä ei ole saatavilla.
Eräissä kielikulttuureissa laatujournalismin kieli on niin eriytynyttä, että se ei avaudu rahvaalle. Venäläisessä talousjournalismissa käytettyä kieltä Koikkalainen ei kuitenkaan pidä massojen kannalta ongelmana.
– Käsittääkseni kieli on hyvää yleiskieltä. Sen ei pitäisi olla ongelma laajemmalle lukijakunnalle.
Kansalliset aiheet
etusijalla
Talousjournalismi keskittyy Koikkalaisen mukaan Venäjällä melkein yksinomaan kansallisiin aiheisiin.
– Etusivuaineiston perusteella lehdet keskittyvät pääasiassa kansallisiin venäläisiin aiheisiin ja tietysti Venäjän suhteisiin muihin maihin.
Koikkalainen ei osaa sanoa, miten paljon laadukas talousjournalismi vaikuttaa todellisuudessa venäläiseen talouspolitiikkaan. Hänen haastattelemansa journalistit antavat ymmärtää, että myös vaikutusvaltaa on.
Venäläinen demokratia ja markkinatalous ovat ottaneet monessa asiassa länsimaihin verrattuna takapakkia. Oligarkien hallitsemaa taloutta on palautettu ja keskitetty uudelleen valtio-omistukseen.
Arvovaltaisuudestaan huolimatta länsimaista markkinataloutta arvostava talousjournalismi ei siis näytä kuitenkaan tällä hetkellä kovin vaikutusvaltaiselta.
uutiskirje 
