Itärajalla toimivien suomalaisten ja venäläisten virkamiesten käsitykset korruptiosta ja sen yleisyydestä Venäjällä ovat yllättävänkin samankaltaisia. Molemmilla puolilla rajaa korruptioon suhtaudutaan pääsääntöisesti kielteisesti. Suuria eroja ei ole myöskään siinä, mitä korruptiolla ymmärretään.
Rajakorruptiota on tutkittu ensimmäistä kertaa suomalais-venäläisenä yhteistyönä oikeusministeriön käynnistämässä Korruptio Suomen ja Venäjän rajalla -tutkimushankkeessa, joka on osa kahdenvälistä korruptiontorjuntaa koskevaa lähialueyhteistyötä.
Suomessa tutkimusta varten haastateltiin 15 virkamiestä ja 13 liikemiestä. Venäjällä Karjalan tasavallassa tutkimus toteutettiin pääasiassa lomakekyselyin ja siinä oli mukana 15 virkamiestä ja 15 liikemiestä.
Haastateltujen virkamiesten omakohtaiset kokemukset ja arviot naapurimaan kollegoista ja rajaviranomaisyhteistyöstä olivat pääosin myönteisiä.
Haastateltujen suomalaisten yritysten edustajien käsitykset korruptiosta olivat hyvin samankaltaisia kuin suomalaisten virkamiesten. Korruptio määriteltiin pitkälti Suomen rikoslain lahjonta- ja virkarikoksia koskevien säännösten mukaisesti.
Tutkimuksessa tavoitetut venäläiset yritysten edustajat ymmärsivät korruption tapana ratkaista ongelmat viranomaisten kanssa ”oikean” päätöksen saamiseksi. Venäläisetkään yritysten edustajat eivät pääsääntöisesti hyväksyneet ainakaan laajamittaista korruptiota.
Korruptiosta Suomen ja Venäjän rajalla tehdyn tutkimuksen tulokset julkistettiin Helsingissä Säätytalolla maanantaina oikeusministeriön järjestämässä seminaarissa. (KU)