Hallituksen helmikuussa hyväksymä ensimmäinen lisäbudjetti ristittiin syntyessään elvytyspaketiksi. Talvella päätettyjen määrärahojen kohteet ovat vasta nyt päässeet kunnolla toteuttamisvaiheeseen.
Leikkauslistojen sijasta valtiosihteeri Raimo Sailas laitettiin kampaamaan yksi kerrallaan kohteet, joissa runsaalle 200 miljoonalle elvytyseurolle saisi parhaan katteen.
Valtion velanottoa kasvattaneessa lisäbudjetissa rahaa ei saanut roiskia menemään kaikille halukkaille. Sailaksen kriteereinä olivat tehokas työllistäminen, nopea käynnistys ja että kohde on muutenkin lähivuosina toteutuslistalla.
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan elvytyskohteista ei ollut pulaa, korkeintaan runsauden pulaa. Halukkaita ottajia elvytysrahoille riitti yllin kyllin ja kilpailu ministeriöiden välillä oli kovaa.
Asuntoministeri tarvitsi rahaa vuokratalojen rakentamiseen ja asuntojen peruskorjauksiin valtion tuella, ympäristöministeri ehdotti Sailaksen listalle viemäriprojekteja ja luonnonsuojelualueiden perusparannuksia. Puolustusministerin toivelistalla oli mm. armeijan varasto- ja leirialueiden kunnostusta. Liikenneministerillä oli esittää siltoja, teitä ja ratoja.
Homekouluja remonttiin
Oivallisena elvytysrahanreikänä pidettiin homekouluja sekä korjausrahan puutteessa rempalleen meneviä terveyskeskuksia, päiväkoteja ja vanhainkoteja.
Kun kunnille tulee rahasta pulaa, tingitään usein juuri korjausrakentamisesta, sanoo rakennusinsinööri Jorma Ruokojoki Kuntaliitosta.
– Remonttien lykkäämisen ongelmat eivät näy heti parissa eikä vielä kolmessakaan vuodessa, mutta ennemmin tai myöhemmin ne näkyvät.
Siinä vaiheessa korjaamiselle tulee suolaisesti lisähintaa tai kiinteistöt ovat päässeet niin pahaan jamaan, ettei remonttia kannata tehdä lainkaan.
Elvytyksen ansiosta rahaa näytti nyt tulevan tarpeellisiin remontteihin kouluissa ja sosiaali- ja terveyspuolella. Erityisen heikkoon kuntoon olivat päässeet monet terveyskeskukset, päivä- ja vanhustenkodit sen jälkeen, kun niiden erilliset remonttirahat lopetettiin tykkänään vuonna 2003. Ne liitettiin normaaleihin perustamisavustuksiin.
Rahat jälkikäteen
Elvytyslisäbudjetissa sosiaali- ja terveydenhuollon kohdennettua remonttirahaa löytyi kaikkiaan yhdeksän miljoonan euron verran. Koulujen kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen varattiin kaikkiaan 33 miljoonaa euroa.
Ruokojoen mukaan rahat tulivat suureen tarpeeseen. Enemmänkin olisi uponnut, sillä hakemuksia on tullut arviolta kolminkertainen liikenevään rahaan nähden. Maassa arvioidaan olevan laskentatavasta riippuen 300–1 500 homekoulua.
Suurempaan lukuun todennäköisesti sisältyy joukko kosteusvaurioista kärsiviä kouluja, jotka ovat homekouluja vasta potentiaalisesti. Homekouluja syntyy vasta, kun kosteusvaurioita ei ajoissa.
Yhdeksi ongelmaksi Ruokojoki näkee remonttirahan ”jälkirahoitteisuuden”. Kunta kustantaa hankkeen ensin omasta pussistaan kokonaan ja valtio maksaa oman osuutensa laskun perusteella vasta remontin valmistuttua.
Hätäilemällä huonoa jälkeä
Rakennusneuvos Tuulikki Terho opetusministeriöstä näkee elvytysrahan pulmaksi jälkirahoitteisuuden lisäksi vaatimuksen nopeasta toteuttamisesta. Juuri nopeus on määrärahan myöntämisen keskeinen peruste.
Ilman kunnollisia selvityksiä ja suunnitelmia koko remontti saattaa mennä kiville. Hätäisellä suunnittelulla pystyyn polkaistusta pikaremontista voi koitua enemmän haittaa kuin hyötyä.
– Korjauksia ei useinkaan saa polkaistua käyntiin heti samalla sekunnilla, kuten poliitikot tuntuvat haluavan, Terho sanoo.