– Crescent taitaa olla, tutkailee saalista iktyönomi Timo Salo L-S Kalatalouskeskuksesta.
Aurajoen koekalastuksen tulos jäi huonoksi. Lohiverkon aivan viime metreillä nousi ylös naisten polkupyörä.
– Kaksi vuotta sitten, kun olin haavimiehenä, aivan samasta paikasta tuli kymmen- ja seitsemänkiloinen lohi, tokaisee varttuneempi mies joen kivipenkereellä.
Turun silakkamarkkinoilla järjestetyissä koekalastuksissa saaliit ovat vaihdelleet. Nyt heikkoa tulosta selittää mahdollisesti se, että 80 millimetrin silmäkokoiseen verkkoon oli tarttunut runsaasti puunlehtiä, jotka ovat voineet karkottaa kaloja. Verkot olivat pyytämässä vain kahden tunnin ajan.
– Lohta ja taimenta on noussut Aurajokeen, mutta nyt nousu on ollut pysähdyksissä, tietää kalatalousteknikko Aki Mustonen kalatalouskeskuksesta.
Myös siikaa sekä jonkin verran nahkiaista vaeltaa jokeen.
Perholla isoja vonkaleita
– Joesta on saatu perholla 15-kiloinen lohi. Viime vuonna tuli 13-kiloinen. Vuonna 2002 saatiin 12 kilon meritaimen, Lounais-Suomen kalastusalueen isännöitsijä Olli Ylönen.
Viime aikoina Aurajokeen on vuosittain istutettu 6 000 meritaimenen ja 20 000 lohen 2-vuotiasta poikasta.
– Yläjuoksulle istutetaan kymmeniä tuhansia vastakuoriutuneita taimenia vuodessa, Ylönen kertoo.
Taimen lisääntyy Aurajoessa ja etenkin sen pienissä sivuhaaroissa luontaisesti. Ylösen mukaan joessa on elänyt lohen ja taimenen luonnonkannat. Halisten padon rakentaminen Turun raakavesiallasta varten oli viimeinen isku luonnonkannoille.
Patoon muutama vuosi sitten rakennettujen kalaportaiden ansiosta lohikalat pääsevä jälleen nousemaan ylävirtaan. Ylösen mukaan kalat ovat istutuksista peräisin.
Aurajoessa tavataan 37 kalalajia sekä ympyräsuisiin kuuluvia nahkiaista ja pikkunahkiaista.
uutiskirje 
