Märketin majakka ehostuu juhlakuntoon
Suomen valtion rakentama ja omistama majakka sijaitsi luodon lävistämän valtakunnan rajan Ruotsin puolella. Vahinko huomattiin vasta sata vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen.
Vuonna 1985 Ruotsin ja Suomen valtiot ratifioivat rajankäyntisopimuksen, että majakan ympäristö kuuluu Suomelle ja Ruotsi saa tasan saman suuruisen alueen Suomen puolelta. Satunnainen veneilijä käyskentelee luodolla Ruotsista länteen, Suomen puolelle.
– Märketillä on ollut pelottava maine. Väistäessään Märketin matalaa laivat ohjasivat liikaa länteen ja ajoivat Ruotsin puolella karille, kertoo majakan kunnostusprojektia Turun ammattikorkeakoulun osalta viime kesänä vetänyt Hyvönen.
Pelkästään vuonna 1862 karille ajoi 23 alusta.
Majakalle oli huutava tarve. Mutta kun Märketin majakan rakentamista harkittiin vuonna 1836, luotsi-inspehtori Abraham Finkenbergin asiantuntijalausunto oli masentava jollei tyrmäävä. Hänen mukaansa minkäänlainen rakennus ei kestäisi luodolla jäiden vyöryä.
”Sitä paitsi voitaisiin olettaa, että kukaan ihminen ei asettuisi niin kauheaan paikkaan”, Finkenberg päätti lausuntonsa.
Eikä luotsi-inspehtori aivan väärässä ollutkaan. Kun rakennustyöt kuitenkin keväällä 1885 oli aloitettu, toukokuussa nousi pohjoismyrsky. Rakennusmiehillä ei ollut muuta keinoa pelastautuakseen kuin vetää vene taljalla kalliolle karimerkiksi pystytetyn rautatangon huippuun. Märät miehet saivat katsella, kun aallot huuhtoivat mukaansa kallioon pultatut parakit ja rakennustarpeet tiiliä ja sokkelikiviä myöten.
Kahdeksan miehistä otti seuraavana päivänä välittömästi lopputilin.
Valo syttyi
kuitenkin
Märketin valo kuitenkin syttyi, ensimmäisen kerran 10. 11. 1885. Linssistöä pyöritti kellokoneisto, jonka punnus painoi 246 kiloa. Majakanvartijoilla ja -mestareilla töitä riitti. Kello oli vedettävä joka kolmas tunti.
Linssistö oli tilattu Luotsilaitoksen ”hovihankkijalta” pariisilaiselta Barbier&Fenestreltä. Suomen majakkaseuran puheenjohtaja Pekka Väisänen kertoo suomalaisten olleen ihastuneita ranskalaiseen insinööritaitoon. Ruotsalaiset puolestaan suosivat brittiläisiä prismanhiojia.
Lyhtytornin rautainen yläosa tilattiin Åbo Manufakturbolagilta Turusta.
Kolmekin kuukautta
myrskyn vankeina
Alkuvuosina majakan miehistö oli määrä vaihtaa parin viikon välein. Myrskyt saattoivat viivyttää vuoron kolmenkin kuukauden pituiseksi.
Valtavat aallot irrottivat tonnien painoisia kiviä ylös pohjasta ja majakkamiehistön vene oli nostettava turvaan kahdeksan metrin korkeuteen.
Miehitys Märketillä loppui vuonna 1976. Komea 57 asetyleenikaasupullon patteristo riitti tämän jälkeen antamaan valoa koko vuodeksi. Linssit kuljetettiin Maarianhaminaan Ahvenanmaan merimuseoon.
Majakkamestari Ragnar Eriksson sai huoahtaa ja toteuttaa 21 vuotta hautomansa unelman matkustaa ulkomaille tapaamaan ystäviään. Märketillä toimii tällä hetkellä kauko-ohjattava merenkulun valvontakamera ja sääasema, jotka saavat käyttövoiman aurinkopaneeleista.
Radioamatöörit ovat antaneet omituiselle ei-kenenkään-maalle oman maatunnuksen. Kun Turun radioamatöörit ovat lähettimineen päässeet luodolle, yhteydenottoja satelee ympäri maailmaa. Lintumiesten termiä käyttäen vastauksen saaminen Märketiltä on elämänpinna.
Hylkeet tervehtivät
restauroijia
- Kalliolla köllöttelevät hylkeet toivottivat meidät tervetulleiksi, Hyvönen kertoo hetkestä, kun Turun ammattikorkeakoulun korjausryhmä nousi maihin Märketille viime kesäkuussa.
Sympaattisista otuksista oli myös harmia. Kalastaa ei kannattanut. Työviikon loppupuolella oli tyydyttävä kuivaruokaan ja säilykkeisiin.
Viime kesän kunnostusurakkaan kuului graniittiperustuksen saumojen tiivistäminen. Siihen käytettiin erikoistyökalua, kolmionmuotoista puulaatikkoa, jonka terävä pää asetettiin sauman eteen ja pienellä muurauskauhalla ahdettiin laasti rakoon. Majakan katto sai punaisen ja rakennus punavalkoisen värityksen.
Kirurginveitsellä oppilaat kaivoivat porrashuoneen maalikerrokset esiin. Tiloja ei Hyvösen mukaan ole tarkoitus saattaa kokonaan alkuperäiseen asuun, vaan niiden kerroksellisuus eri aikakausilta pyritään palauttamaan.
Pääsuunnittelijana peruskorjauksessa toimii oululaisarkkitehti Tapani Rönkönharju.
Majakan sisätiloihin oli päässyt kosteutta, ja puurakenteita jouduttiin purkamaan. Väisänen pitää mahdollisena, että tyrskyistä tuulen tuivertama vesi on päässyt saumojen lävitse.
Hyvönen kehuu työleiriläisiä ahkeriksi. Tehtiin pitkiä päiviä, joita juhlisti illan ateriointi. Urakoitiin viikon vuoroissa kolmen oppilasryhmän voimin.
Kun majakka valmistautuu ensi vuonna viettämään 125-vuotisjuhlallisuuksiaan, myös sisätilojen on määrä olla valmiit.
Väisänen kertoo, että Märketin majakan on suunnitellut kivirakentamiseen erikoistunut arkkitehti Georg Schreck. Hänen toteutumattomia majakkatöitään esitellään juuri ilmestyneessä teoksessa Valo merellä.
Arkkitehti on piirtänyt muun muassa kauneudestaan tunnetun Teiskon Aunessillan, Tampereen verkatehtaan rakennuksia, Vilppulan kivikirkon ja Tammelan kansakoulun Tampereella.
Merkittävä lahjoitus
Erkkojen säätiöltä
Märketin korjaamiseen majakkaseura sai tänä vuonna 50 000 euron lahjoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Seura rahoittaa toimintaansa lisäksi myymällä majakkakalenteria. Siitäkin kertyy 50 000-60 000 euroa vuodessa.
Hyvösen mukaan Pohjoismaiden korkeimman, Bengtskärin majakan korjaustyö toimi oivana esimerkkinä Märketin kuntoon saattamiselle.
Bengtskär on Turun yliopistosäätiön hallinnassa.
Seuran kunnostuskohteena on Märketin lisäksi Gustavsvärnin majakka Hangon edustalla.
Lähteet: Seppo Laurell Suomen majakat, Suomen Majakkaseuran internet-sivustot. Lisää tietoa Suomen majakoista: www.majakkaseura.fi
lehti 