KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Rakennettiin vahingossa Ruotsiin

Märketin torni kohoaa 16,8 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Märketin torni kohoaa 16,8 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kuva: Markku Hyvönen

– Jos lähdet Ruotsista länteen ja joudut Suomeen, missä olet, kysyy arkkitehti Markku Hyvönen. Tällaisia paikkoja on vain yksi: Märketin majakkaluoto keskellä Ahvenanmeren pohjoisosaa.

PEKKA HELMINEN
25.10.2009 6.00

Märketin majakka ehostuu juhlakuntoon

Suomen valtion rakentama ja omistama majakka sijaitsi luodon lävistämän valtakunnan rajan Ruotsin puolella. Vahinko huomattiin vasta sata vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Vuonna 1985 Ruotsin ja Suomen valtiot ratifioivat rajankäyntisopimuksen, että majakan ympäristö kuuluu Suomelle ja Ruotsi saa tasan saman suuruisen alueen Suomen puolelta. Satunnainen veneilijä käyskentelee luodolla Ruotsista länteen, Suomen puolelle.

– Märketillä on ollut pelottava maine. Väistäessään Märketin matalaa laivat ohjasivat liikaa länteen ja ajoivat Ruotsin puolella karille, kertoo majakan kunnostusprojektia Turun ammattikorkeakoulun osalta viime kesänä vetänyt Hyvönen.

Pelkästään vuonna 1862 karille ajoi 23 alusta.

Majakalle oli huutava tarve. Mutta kun Märketin majakan rakentamista harkittiin vuonna 1836, luotsi-inspehtori Abraham Finkenbergin asiantuntijalausunto oli masentava jollei tyrmäävä. Hänen mukaansa minkäänlainen rakennus ei kestäisi luodolla jäiden vyöryä.

”Sitä paitsi voitaisiin olettaa, että kukaan ihminen ei asettuisi niin kauheaan paikkaan”, Finkenberg päätti lausuntonsa.

Eikä luotsi-inspehtori aivan väärässä ollutkaan. Kun rakennustyöt kuitenkin keväällä 1885 oli aloitettu, toukokuussa nousi pohjoismyrsky. Rakennusmiehillä ei ollut muuta keinoa pelastautuakseen kuin vetää vene taljalla kalliolle karimerkiksi pystytetyn rautatangon huippuun. Märät miehet saivat katsella, kun aallot huuhtoivat mukaansa kallioon pultatut parakit ja rakennustarpeet tiiliä ja sokkelikiviä myöten.

Kahdeksan miehistä otti seuraavana päivänä välittömästi lopputilin.

Valo syttyi
kuitenkin

Märketin valo kuitenkin syttyi, ensimmäisen kerran 10. 11. 1885. Linssistöä pyöritti kellokoneisto, jonka punnus painoi 246 kiloa. Majakanvartijoilla ja -mestareilla töitä riitti. Kello oli vedettävä joka kolmas tunti.

Linssistö oli tilattu Luotsilaitoksen ”hovihankkijalta” pariisilaiselta Barbier&Fenestreltä. Suomen majakkaseuran puheenjohtaja Pekka Väisänen kertoo suomalaisten olleen ihastuneita ranskalaiseen insinööritaitoon. Ruotsalaiset puolestaan suosivat brittiläisiä prismanhiojia.

Lyhtytornin rautainen yläosa tilattiin Åbo Manufakturbolagilta Turusta.

Kolmekin kuukautta
myrskyn vankeina

Alkuvuosina majakan miehistö oli määrä vaihtaa parin viikon välein. Myrskyt saattoivat viivyttää vuoron kolmenkin kuukauden pituiseksi.

Valtavat aallot irrottivat tonnien painoisia kiviä ylös pohjasta ja majakkamiehistön vene oli nostettava turvaan kahdeksan metrin korkeuteen.

Miehitys Märketillä loppui vuonna 1976. Komea 57 asetyleenikaasupullon patteristo riitti tämän jälkeen antamaan valoa koko vuodeksi. Linssit kuljetettiin Maarianhaminaan Ahvenanmaan merimuseoon.

Majakkamestari Ragnar Eriksson sai huoahtaa ja toteuttaa 21 vuotta hautomansa unelman matkustaa ulkomaille tapaamaan ystäviään. Märketillä toimii tällä hetkellä kauko-ohjattava merenkulun valvontakamera ja sääasema, jotka saavat käyttövoiman aurinkopaneeleista.

Radioamatöörit ovat antaneet omituiselle ei-kenenkään-maalle oman maatunnuksen. Kun Turun radioamatöörit ovat lähettimineen päässeet luodolle, yhteydenottoja satelee ympäri maailmaa. Lintumiesten termiä käyttäen vastauksen saaminen Märketiltä on elämänpinna.

Hylkeet tervehtivät
restauroijia

- Kalliolla köllöttelevät hylkeet toivottivat meidät tervetulleiksi, Hyvönen kertoo hetkestä, kun Turun ammattikorkeakoulun korjausryhmä nousi maihin Märketille viime kesäkuussa.

Sympaattisista otuksista oli myös harmia. Kalastaa ei kannattanut. Työviikon loppupuolella oli tyydyttävä kuivaruokaan ja säilykkeisiin.

Viime kesän kunnostusurakkaan kuului graniittiperustuksen saumojen tiivistäminen. Siihen käytettiin erikoistyökalua, kolmionmuotoista puulaatikkoa, jonka terävä pää asetettiin sauman eteen ja pienellä muurauskauhalla ahdettiin laasti rakoon. Majakan katto sai punaisen ja rakennus punavalkoisen värityksen.

Kirurginveitsellä oppilaat kaivoivat porrashuoneen maalikerrokset esiin. Tiloja ei Hyvösen mukaan ole tarkoitus saattaa kokonaan alkuperäiseen asuun, vaan niiden kerroksellisuus eri aikakausilta pyritään palauttamaan.

Pääsuunnittelijana peruskorjauksessa toimii oululaisarkkitehti Tapani Rönkönharju.

Majakan sisätiloihin oli päässyt kosteutta, ja puurakenteita jouduttiin purkamaan. Väisänen pitää mahdollisena, että tyrskyistä tuulen tuivertama vesi on päässyt saumojen lävitse.

Hyvönen kehuu työleiriläisiä ahkeriksi. Tehtiin pitkiä päiviä, joita juhlisti illan ateriointi. Urakoitiin viikon vuoroissa kolmen oppilasryhmän voimin.

Kun majakka valmistautuu ensi vuonna viettämään 125-vuotisjuhlallisuuksiaan, myös sisätilojen on määrä olla valmiit.

Väisänen kertoo, että Märketin majakan on suunnitellut kivirakentamiseen erikoistunut arkkitehti Georg Schreck. Hänen toteutumattomia majakkatöitään esitellään juuri ilmestyneessä teoksessa Valo merellä.

Arkkitehti on piirtänyt muun muassa kauneudestaan tunnetun Teiskon Aunessillan, Tampereen verkatehtaan rakennuksia, Vilppulan kivikirkon ja Tammelan kansakoulun Tampereella.

Merkittävä lahjoitus
Erkkojen säätiöltä

Märketin korjaamiseen majakkaseura sai tänä vuonna 50 000 euron lahjoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Seura rahoittaa toimintaansa lisäksi myymällä majakkakalenteria. Siitäkin kertyy 50 000-60 000 euroa vuodessa.

Hyvösen mukaan Pohjoismaiden korkeimman, Bengtskärin majakan korjaustyö toimi oivana esimerkkinä Märketin kuntoon saattamiselle.

Bengtskär on Turun yliopistosäätiön hallinnassa.

Seuran kunnostuskohteena on Märketin lisäksi Gustavsvärnin majakka Hangon edustalla.

Lähteet: Seppo Laurell Suomen majakat, Suomen Majakkaseuran internet-sivustot. Lisää tietoa Suomen majakoista: www.majakkaseura.fi

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään