Liikenne ja palvelut käyttävät tulevaisuudessa sähköä kolmanneksen nykyistä enemmän, arvioivat Energiateollisuus ry ja sen emojärjestö Elinkeinoelämän keskusliiton EK.
Järjestöjen näkemyksen mukaan myös teollisuudessa sähköntarve kasvaa vuoteen 2030 mennessä, koska biopolttoaineiden ja uusien kemikaalien tuotanto vie nykytuotantoa enemmän energiaa. Eniten sähkönkäyttö kasvaa metallien jalostuksessa.
– Energiatehokkuus kuitenkin paranee. Hiiliperusteista energiantuotantoa korvataan muulla, se lisää väliaikaisesti sähköntarvetta, asiantuntija Nina Honkasalo Energiateollisuus ry:stä perusteli keskiviikkona.
Suomen sähköomavaraisuus heikkenee merkittävästi järjestöjen arviossa. Toissavuonna sähköntarpeesta yksi kahdeksasosa katettiin tuonnilla. Vuonna 2030 tuonnilla pitäisi kattaa liki puolet sähköntarpeesta, jollei uusia investointeja tehdä.
Vaje syntyy, koska vanhoja hiiltä polttavia sähkölaitoksia suljetaan, sähkön ja lämmön yhteistuotanto vähenee ja vanhat ydinvoimalat poistuvat käytöstä. Tämä yksin synnyttää 5 000 megawatin vajeen.
Vanhasen varovaisuutta ei ymmärretä
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen kiirehtii lupaa kaikille kolmelle ydinvoimahankkeelle. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) varovainen suhtautuminen seuraavia eduskuntia sitovista ydinvoimapäätöksistä ei saa Naukkariselta ymmärrystä.
Vanhanen varoitti parisen viikkoa sitten Yleisradion pääministerin haastattelutunnilla tekemästä ydinvoimapäätöksiä ”takataskuun” ja sitomasta siten seuraavan eduskunnan käsiä.
– Päätöksiä tarvitaan nyt. Ongelmaa ei voi lykätä tuleville sukupolville, varsinkaan jos ilmastokysymys aiotaan hoitaa.
Naukkarinen muistuttaa, että vaikka päätös uudesta ydinvoimalasta tehtäisiin nyt, se saadaan käyttöön aikaisintaan vasta noin kuuden vuoden kuluttua.
Uusiin sähköinvestointeihin tarvittaisiin Naukkarisen mukaan 25–30 miljardia euroa seuraavan viidentoista vuoden aikana.
– Tuulivoiman rakentamisen 20 terawatin tuotantoon maksaa viisi miljardia, yksi 18–20 terawatin ydinvoimala 4-6 miljardia, Naukkarinen toteaa.
”Huippukulutuskin omalla sähköllä”
Energiateollisuuden ja EK:n arvioissa Suomen on selviydyttävä myös pakkastalvien hetkellisestä huippukulutuksesta omavaraisesti. Vuonna 2030 huippukulutukseksi arvioidaan 18 500 megawattituntia, jos talous tointuu nopeasti.
Yhteispohjoismaisesta tai koko Pohjois-Euroopan kattavasta sähköverkosta ei Energiateollisuuden mukaan ole apua sähköhuippuihin.
– Sähkönsiirrossa syntyy hävikkiä ja tuontisähkö on kallista. Teollisuuden pitämiseksi kilpailukykyisenä tarvitaan riittävästi omaa tuotantoa, johtaja Jukka Leskelä perustelee.
Tuotanto nousee 111 terawattiin
Vuotuisen sähköntuotannon pitäisi Energiateollisuuden ja EK:n arvioiden mukaan olla 100–111 terawattituntia vuonna 2030.
Metsäteollisuus ry huomauttaa, että suljetut kolme sellutehdasta ja viisi paperitehdasta käyttivät yhteensä neljä terawattituntia sähköä vuodessa. Hahmotteilla olevat 3-5 biojalostamoa kuluttaisivat yhteensä enimmillään 2,5 terawattituntia verkkosähköä vuodessa.
Energiateollisuuden ja EK:n laskelmat perustuvat teollisuuden ja palvelusektorin näkemyksiin, Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja kahden teknillisen korkeakoulun vielä julkaisemattomiin aineistoihin.
lehti 