Risto Isomäen uusi ekotrilleri Jumalan pikkusormi käsittelee aurinkovoiman mahdollisuuksia ajankohtaisessa hengessä. Romaanissa tuotetaan aurinkosähköä Saharassa sijaitsevassa aurinkotuulivoimalassa. Vähän ennen Jumalan pikkusormen ilmestymistä saksalaiset suuryritykset ilmoittivat Desertec-nimisestä hankkeesta, jonka tavoitteena on investoida 400 miljardia euroa aurinkovoiman tuottamiseen Saharassa.
Läpimurtoromaaninsa Sarasvatin hiekkaa ilmestyessä Risto Isomäki sanoi Länsi-Siperian ikiroudan sulamisen olevan kaikkien aikojen suurimpia uutisia. Uutisen merkitys oli muun muassa siinä, että tämä miljoonan neliökilometrin laajuinen alue tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin koko ihmiskunta, jos sinne varastoitunut metaani vapautuu sadan vuoden tai vielä lyhyemmän ajan kuluessa.
Romaanin ilmestymisestä on neljä vuotta. Siinä ajassa sulavesijärvien yhteenlaskettu pinta-ala Länsi-Siperiassa on noin viisinkertaistunut. Metaanipäästöt eivät silti ole kasvaneet samassa suhteessa. Joillain alueilla ne ovat jopa vähentyneet.
Risto Isomäki pitää silti kiinni kaikkien aikojen uutinen -väitteestään. Kyseessä oli ensimmäinen merkki siitä, että lämpeneminen on alkanut ruokkia itseään.
Uusiakin hälyttäviä tietoja on sen jälkeen saatu. Kelluvan jään määrä Jäämerellä on huventunut. Parina viime vuotena on tehty havaintoja Jäämeren pohjan ikiroudan metaanipäästöistä.
Vuosi 1998
yhä lämpimin
Toisaalta synkkien uutisten vastapainoksi BBC kertoi lokakuun puolivälissä, ettei maapallon keskilämpötila ole noussut kymmeneen vuoteen. Maapallon kirjatun historian lämpimin vuosi on edelleen 1998, vaikka lämpenemisen syynä pidetyt hiilidioksidipäästöt ovat olleet tasaisessa kasvussa. Uutinen on antanut pontta näkemyksille, että ilmastonmuutoksen sijaan lämpeneminen onkin ollut normaalia vaihtelua.
– Vuodesta 1998 ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Risto Isomäki torjuu.
Hänen mukaansa kukaan ei ole ennustanutkaan jokaisen vuoden olevan aina seuraavaa lämpimämpi. Mutta kun 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen tilastot ovat kokonaan valmiit, nähdään sen olleen lämpimämpi kuin 1990-luku, vaikka yksittäistä lämpöennätystä ei ole rikottu.
Yksi watti on
ilmastonmuutos
Risto Isomäen mukaan on aivan varmaa ja todistettavissa, ettei lämpenemisessä ole kyseessä luontainen vaihtelu. Satelliitit mittaavat koko ajan, paljonko maapallolle tulee auringosta energiaa, joka ei poistu takaisin avaruuteen. Luku on nyt melko tarkasti yksi watti neliömetriä kohden, mikä on sama kuin kymmenen kilowatin tehoisen sähköpatterin vaikutus hehtaarilla.
– Kuulostaa vähältä, mutta tämä on lahjomaton totuus tilanteesta. Yhden watin lämpöepätasapaino neliömetriä kohden on se, mitä tällä hetkellä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Tämä on paljon enemmän kuin luontaiset vaihtelut ja pitkän ajan kuluessa tällä on dramaattiset seuraukset.
Mistä sitten tiedetään, että tämä aiheutuu ihmisen toiminnasta?
Risto Isomäen mukaan tämä mitattiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1859 lasihäkillä, jonka lämmönlähteenä oli kiehuvaa vettä sisältävä kupariputki. Kun häkkiin lisättiin hiilidioksidia, lämpö nousi. Mitä enemmän kaasumolekyyleissä on atomeja, sitä enemmän ne lämmetessään liikehtivät. Tätä värähtelyä kutsutaan lämmöksi.
Lämpö voi pysyä
pitkään paikallaan
Epävarmaa on Isomäestä se, lämpeneekö ilmasto jo sadan vuoden kuluessa monella asteella. Epävarmuutta aiheuttaa se, ettei nykyisissä ilmastomalleissa ole mukana mannerjäätiköiden sulamisen vaikutusta.
– Muutaman viime vuoden havaintojen perusteella ne näyttävät reagoivan jo pieneen lämpenemiseen luultua rajummin ja mannerjäätiköiden jäävuorien tuotanto voi kiihtyä dramaattisesti. Jäävuoria kelluu paljon kauemmaksi kuin nykyään ja kaiken syntyvän jään sulattaminen vie väliaikaisesti paljon lämpöä.
Isomäen ykkösennuste onkin, ettei ilmasto vähään aikaan lämpene. Mutta sitten kun jäävuorien nopea tuotanto loppuu, tulee äkillinen ja voimakas lämpöpiikki. Suuressa osassa maapalloa lämpötila polkee aluksi paikallaan tai jopa viilenee vähän, ja suurin ongelma on merenpinnan kiihtyvä nousu. Sitten jäävuorien sulaessa tulee hyvin dramaattinen lämpeneminen jopa 5–10 asteella.
Risto Isomäki kertoo enemmän romaanistaan Jumalan pikkusormi Kansan Uutisten Viikkolehdessä, joka ilmestyi perjantaina 30.10.