KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ekotrilleristi Isomäki uskoolämpenemisen ensin pysähtyvän

Länsi-Siperian ikiroudan sulaminen oli ja on edelleen Risto Isomäen mielestä kaikkien aikojen suurimpia uutisia.

Länsi-Siperian ikiroudan sulaminen oli ja on edelleen Risto Isomäen mielestä kaikkien aikojen suurimpia uutisia. Kuva: Jussi Joentausta

KAI HIRVASNORO
30.10.2009 6.00

Risto Isomäen uusi ekotrilleri Jumalan pikkusormi käsittelee aurinkovoiman mahdollisuuksia ajankohtaisessa hengessä. Romaanissa tuotetaan aurinkosähköä Saharassa sijaitsevassa aurinkotuulivoimalassa. Vähän ennen Jumalan pikkusormen ilmestymistä saksalaiset suuryritykset ilmoittivat Desertec-nimisestä hankkeesta, jonka tavoitteena on investoida 400 miljardia euroa aurinkovoiman tuottamiseen Saharassa.

Läpimurtoromaaninsa Sarasvatin hiekkaa ilmestyessä Risto Isomäki sanoi Länsi-Siperian ikiroudan sulamisen olevan kaikkien aikojen suurimpia uutisia. Uutisen merkitys oli muun muassa siinä, että tämä miljoonan neliökilometrin laajuinen alue tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin koko ihmiskunta, jos sinne varastoitunut metaani vapautuu sadan vuoden tai vielä lyhyemmän ajan kuluessa.

Romaanin ilmestymisestä on neljä vuotta. Siinä ajassa sulavesijärvien yhteenlaskettu pinta-ala Länsi-Siperiassa on noin viisinkertaistunut. Metaanipäästöt eivät silti ole kasvaneet samassa suhteessa. Joillain alueilla ne ovat jopa vähentyneet.

ILMOITUS
ILMOITUS

Risto Isomäki pitää silti kiinni kaikkien aikojen uutinen -väitteestään. Kyseessä oli ensimmäinen merkki siitä, että lämpeneminen on alkanut ruokkia itseään.

Uusiakin hälyttäviä tietoja on sen jälkeen saatu. Kelluvan jään määrä Jäämerellä on huventunut. Parina viime vuotena on tehty havaintoja Jäämeren pohjan ikiroudan metaanipäästöistä.

Vuosi 1998
yhä lämpimin

Toisaalta synkkien uutisten vastapainoksi BBC kertoi lokakuun puolivälissä, ettei maapallon keskilämpötila ole noussut kymmeneen vuoteen. Maapallon kirjatun historian lämpimin vuosi on edelleen 1998, vaikka lämpenemisen syynä pidetyt hiilidioksidipäästöt ovat olleet tasaisessa kasvussa. Uutinen on antanut pontta näkemyksille, että ilmastonmuutoksen sijaan lämpeneminen onkin ollut normaalia vaihtelua.

– Vuodesta 1998 ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Risto Isomäki torjuu.

Hänen mukaansa kukaan ei ole ennustanutkaan jokaisen vuoden olevan aina seuraavaa lämpimämpi. Mutta kun 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen tilastot ovat kokonaan valmiit, nähdään sen olleen lämpimämpi kuin 1990-luku, vaikka yksittäistä lämpöennätystä ei ole rikottu.

Yksi watti on
ilmastonmuutos

Risto Isomäen mukaan on aivan varmaa ja todistettavissa, ettei lämpenemisessä ole kyseessä luontainen vaihtelu. Satelliitit mittaavat koko ajan, paljonko maapallolle tulee auringosta energiaa, joka ei poistu takaisin avaruuteen. Luku on nyt melko tarkasti yksi watti neliömetriä kohden, mikä on sama kuin kymmenen kilowatin tehoisen sähköpatterin vaikutus hehtaarilla.

– Kuulostaa vähältä, mutta tämä on lahjomaton totuus tilanteesta. Yhden watin lämpöepätasapaino neliömetriä kohden on se, mitä tällä hetkellä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Tämä on paljon enemmän kuin luontaiset vaihtelut ja pitkän ajan kuluessa tällä on dramaattiset seuraukset.

Mistä sitten tiedetään, että tämä aiheutuu ihmisen toiminnasta?

Risto Isomäen mukaan tämä mitattiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1859 lasihäkillä, jonka lämmönlähteenä oli kiehuvaa vettä sisältävä kupariputki. Kun häkkiin lisättiin hiilidioksidia, lämpö nousi. Mitä enemmän kaasumolekyyleissä on atomeja, sitä enemmän ne lämmetessään liikehtivät. Tätä värähtelyä kutsutaan lämmöksi.

Lämpö voi pysyä
pitkään paikallaan

Epävarmaa on Isomäestä se, lämpeneekö ilmasto jo sadan vuoden kuluessa monella asteella. Epävarmuutta aiheuttaa se, ettei nykyisissä ilmastomalleissa ole mukana mannerjäätiköiden sulamisen vaikutusta.

– Muutaman viime vuoden havaintojen perusteella ne näyttävät reagoivan jo pieneen lämpenemiseen luultua rajummin ja mannerjäätiköiden jäävuorien tuotanto voi kiihtyä dramaattisesti. Jäävuoria kelluu paljon kauemmaksi kuin nykyään ja kaiken syntyvän jään sulattaminen vie väliaikaisesti paljon lämpöä.

Isomäen ykkösennuste onkin, ettei ilmasto vähään aikaan lämpene. Mutta sitten kun jäävuorien nopea tuotanto loppuu, tulee äkillinen ja voimakas lämpöpiikki. Suuressa osassa maapalloa lämpötila polkee aluksi paikallaan tai jopa viilenee vähän, ja suurin ongelma on merenpinnan kiihtyvä nousu. Sitten jäävuorien sulaessa tulee hyvin dramaattinen lämpeneminen jopa 5–10 asteella.

Risto Isomäki kertoo enemmän romaanistaan Jumalan pikkusormi Kansan Uutisten Viikkolehdessä, joka ilmestyi perjantaina 30.10.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään