KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ekotrilleristi Isomäki uskoolämpenemisen ensin pysähtyvän

Länsi-Siperian ikiroudan sulaminen oli ja on edelleen Risto Isomäen mielestä kaikkien aikojen suurimpia uutisia.

Länsi-Siperian ikiroudan sulaminen oli ja on edelleen Risto Isomäen mielestä kaikkien aikojen suurimpia uutisia. Kuva: Jussi Joentausta

KAI HIRVASNORO
30.10.2009 6.00
Fediverse-instanssi:

Risto Isomäen uusi ekotrilleri Jumalan pikkusormi käsittelee aurinkovoiman mahdollisuuksia ajankohtaisessa hengessä. Romaanissa tuotetaan aurinkosähköä Saharassa sijaitsevassa aurinkotuulivoimalassa. Vähän ennen Jumalan pikkusormen ilmestymistä saksalaiset suuryritykset ilmoittivat Desertec-nimisestä hankkeesta, jonka tavoitteena on investoida 400 miljardia euroa aurinkovoiman tuottamiseen Saharassa.

Läpimurtoromaaninsa Sarasvatin hiekkaa ilmestyessä Risto Isomäki sanoi Länsi-Siperian ikiroudan sulamisen olevan kaikkien aikojen suurimpia uutisia. Uutisen merkitys oli muun muassa siinä, että tämä miljoonan neliökilometrin laajuinen alue tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin koko ihmiskunta, jos sinne varastoitunut metaani vapautuu sadan vuoden tai vielä lyhyemmän ajan kuluessa.

Romaanin ilmestymisestä on neljä vuotta. Siinä ajassa sulavesijärvien yhteenlaskettu pinta-ala Länsi-Siperiassa on noin viisinkertaistunut. Metaanipäästöt eivät silti ole kasvaneet samassa suhteessa. Joillain alueilla ne ovat jopa vähentyneet.

ILMOITUS
ILMOITUS

Risto Isomäki pitää silti kiinni kaikkien aikojen uutinen -väitteestään. Kyseessä oli ensimmäinen merkki siitä, että lämpeneminen on alkanut ruokkia itseään.

Uusiakin hälyttäviä tietoja on sen jälkeen saatu. Kelluvan jään määrä Jäämerellä on huventunut. Parina viime vuotena on tehty havaintoja Jäämeren pohjan ikiroudan metaanipäästöistä.

Vuosi 1998
yhä lämpimin

Toisaalta synkkien uutisten vastapainoksi BBC kertoi lokakuun puolivälissä, ettei maapallon keskilämpötila ole noussut kymmeneen vuoteen. Maapallon kirjatun historian lämpimin vuosi on edelleen 1998, vaikka lämpenemisen syynä pidetyt hiilidioksidipäästöt ovat olleet tasaisessa kasvussa. Uutinen on antanut pontta näkemyksille, että ilmastonmuutoksen sijaan lämpeneminen onkin ollut normaalia vaihtelua.

– Vuodesta 1998 ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Risto Isomäki torjuu.

Hänen mukaansa kukaan ei ole ennustanutkaan jokaisen vuoden olevan aina seuraavaa lämpimämpi. Mutta kun 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen tilastot ovat kokonaan valmiit, nähdään sen olleen lämpimämpi kuin 1990-luku, vaikka yksittäistä lämpöennätystä ei ole rikottu.

Yksi watti on
ilmastonmuutos

Risto Isomäen mukaan on aivan varmaa ja todistettavissa, ettei lämpenemisessä ole kyseessä luontainen vaihtelu. Satelliitit mittaavat koko ajan, paljonko maapallolle tulee auringosta energiaa, joka ei poistu takaisin avaruuteen. Luku on nyt melko tarkasti yksi watti neliömetriä kohden, mikä on sama kuin kymmenen kilowatin tehoisen sähköpatterin vaikutus hehtaarilla.

– Kuulostaa vähältä, mutta tämä on lahjomaton totuus tilanteesta. Yhden watin lämpöepätasapaino neliömetriä kohden on se, mitä tällä hetkellä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Tämä on paljon enemmän kuin luontaiset vaihtelut ja pitkän ajan kuluessa tällä on dramaattiset seuraukset.

Mistä sitten tiedetään, että tämä aiheutuu ihmisen toiminnasta?

Risto Isomäen mukaan tämä mitattiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1859 lasihäkillä, jonka lämmönlähteenä oli kiehuvaa vettä sisältävä kupariputki. Kun häkkiin lisättiin hiilidioksidia, lämpö nousi. Mitä enemmän kaasumolekyyleissä on atomeja, sitä enemmän ne lämmetessään liikehtivät. Tätä värähtelyä kutsutaan lämmöksi.

Lämpö voi pysyä
pitkään paikallaan

Epävarmaa on Isomäestä se, lämpeneekö ilmasto jo sadan vuoden kuluessa monella asteella. Epävarmuutta aiheuttaa se, ettei nykyisissä ilmastomalleissa ole mukana mannerjäätiköiden sulamisen vaikutusta.

– Muutaman viime vuoden havaintojen perusteella ne näyttävät reagoivan jo pieneen lämpenemiseen luultua rajummin ja mannerjäätiköiden jäävuorien tuotanto voi kiihtyä dramaattisesti. Jäävuoria kelluu paljon kauemmaksi kuin nykyään ja kaiken syntyvän jään sulattaminen vie väliaikaisesti paljon lämpöä.

Isomäen ykkösennuste onkin, ettei ilmasto vähään aikaan lämpene. Mutta sitten kun jäävuorien nopea tuotanto loppuu, tulee äkillinen ja voimakas lämpöpiikki. Suuressa osassa maapalloa lämpötila polkee aluksi paikallaan tai jopa viilenee vähän, ja suurin ongelma on merenpinnan kiihtyvä nousu. Sitten jäävuorien sulaessa tulee hyvin dramaattinen lämpeneminen jopa 5–10 asteella.

Risto Isomäki kertoo enemmän romaanistaan Jumalan pikkusormi Kansan Uutisten Viikkolehdessä, joka ilmestyi perjantaina 30.10.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Uusimmat

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset