Kohtuus vaarassa -kansalaisseminaari Joensuussa ja Kolilla viime viikon lopulla vaati arkijärjen kunnioittamista. Ajattelu- ja elämäntapamme on muututtava, jos mieli selvitä tämän päivän ja varsinkin tulevaisuuden haasteista rajallisten resurssien maapallolla.
Viime viikon torstaista lauantaihin kestänyt seminaari ravisteli useimpien aivosoluja, mutta antoi myös uutta intoa ja voimaa. Mitä ilmeisimmin kohtuullisten vaatimusten tueksi on syntymässä laajapohjainen, suvaitseva ja viisastelematon kansalaisliike.
Seminaari syntyi kansalaistason vaihtoehtona Kolilla samanaikaisesti pidetylle Euroopan talousvaikuttajien Koli Forumille, suljetulle kutsuseminaarille, jossa yritettiin hakea luonnonvarat huomioon ottavan kehityksen tueksi tietoa, näkökulmia ja linjauksia.
Jos yhdysvaltalaisen superkuluttajan tilalle tulee kiinalainen kuluttaja niin pieleen mennään.
Kohtuus vaarassa -seminaarin järjestäjät ovat yksityisiä henkilöitä, jotka toimivat muun muassa luonnonsuojelujärjestöissä, seurakunnissa, Pohjois-Karjalan uraanikaivosten vastaisessa kansalaisliikkeessä ja Joensuun rauhanryhmässä.
Ihmiset huolissaan
ja valmiita tekoihin
Joensuuhun muikunpyynnistä tullut geologian professori Matti Saarnisto tyrmäsi ajatuksen, että ydinvoiman lisärakentaminen olisi keino hillitä ilmastonmuutosta.
– Ydinvoima ja kasvihuoneilmiö eivät kuulu yhteen. Ydinvoima ei myöskään ole päästötöntä energiaa: puolen uraanikilon louhinnasta jää tonni radioaktiivista jäteainetta, joka vesiliukoisena ja hiukkasina ilmassa saastuttaa ympäristöä ja uhkaa ihmisten terveyttä.
Saarniston mukaan ydinjätteen turvallista loppusijoitusta ei yksinkertaisesti voi ratkaista. Hän arvioi, että kiinnostus uraanin louhintaan liittyy sen hinnan moninkertaistumiseen, raaka-ainepulaan pommiuraanin loppuessa.
Euroopassa suuntana on ollut ydinvoiman purku. Uutta atomivoimaa rakennetaan vain Suomessa ja Ranskassa. Ja vain Suomeen suunnitellaan uraanikaivoksia, muualla Euroopassa viimeinen kaivos suljettiin viime vuonna Tsekin tasavallassa, ei siksi etteikö ainetta olisi riittänyt, vaan ympäristösyistä.
Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius oli huolissaan Suomen hallituksen tuoreista linjauksista. Vastuuta siirretään tuleville hallituksille ja sukupolville, kun konkreettisiin toimiin tulisi ryhtyä heti.
– Tärkeintä on lisätä uusiutuvan energian käyttöä, tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa, maalämpöä, biokaasua ja puuta. Kivihiilen, öljyn, maakaasun, turpeen ja ydinvoiman käyttöä on vähennettävä, opasti Straniuksen kollega Janne Björklund.
Keskustelussa arvioitiin, että ilmastoasioissa radikaalin ohjelman esittävä poliittinen liike tai puolue saisi huomattavaa tukea. Nykyiset linjaukset kun ovat selvästi riittämättömiä.
Hyvinvointia ilman
jatkuvaa kasvua
Kolilla sosiaalipolitiikan tutkija Tuuli Hirvilammi piti suurena henkisenä rikkautena, että on ”varaa olla ilman”. Talouskasvun pakon ajatus johtaa ongelmiin. BKT:n kasvu ei tarkoita hyvinvoinnin kasvua.
Hän jakoi ihmiset kolmeen luokkaan: ylikuluttavaan, kestävään ja kamppailevaan. Välttämättömäksi Hirvilammi näki ylikuluttamisen pysäyttämisen ja mainitsi keinoina esimerkiksi progressiivisen luonnonvarojen käytön verotuksen ja mainonnan rajoittamisen.
Kehityksen tutkija Jussi Raumolin puhui talousteorioista ja vapautetuista rahoitusmarkkinoista kohtuuden esteinä.
– Jos kehityksen näköala on sellainen, että yhdysvaltalaisen superkuluttajan tilalle tulee kiinalainen kuluttaja niin pieleen mennään, Raumolin sanoi ja piti mahdottomana, että talouskasvulla voitaisiin ratkaista ihmiskunnan ongelmia.
– Sivilisaation kriisi edellyttää siirtymistä tunneliajattelusta laajempaan ajatteluun.
Vapaa tutkija Olli Tammilehto sanoi suoraan, että kaikista viherpuheista huolimatta kasvihuonekaasujen tuottaminen, luonnon monimuotoisuuden kato ja yleinen myrkyttyminen ovat edenneet hyvin pitkälle.
– Riittävän nopea ja suuri muutos edellyttää tuotannon yleistä vähentämistä ja globaalin ylä- ja keskiluokan kulutuksen alentamista. Kasvupakosta luopuminen edellyttää syvällistä rakenteellista muutosta. Sitä ei nykyisen järjestelmän kautta valtaa käyttävä eliitti voi tehdä. Valta-asema on kääntänyt heidän arvojärjestelmänsä ylösalaisin: järjestelmän säilyminen on heille tärkeämpää kuin ihmiskunnan henkiinjääminen, Tammilehto sanoi ja vaati erityisesti vasemmistoa ja vihreitä heräämään.
Kommentti
Kohtuus vaarassa -seminaarin loppukeskustelussa kommentoitiin tuoreita Koli Forumin teesejä. Kööpenhaminan ilmastokokoukseen ja eurooppalaisille päättäjille kohdistetut teesit korostavat toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta niitä arvioitiin sekä yleisluontoisiksi ja monessa suhteessa tavoitteen kannalta ristiriitaisiksi.
Forumin mukaan niukkenevat luonnonvarat ja kasvava väestö ovat globaali ongelma. Forum tarjoaa keinoksi ”vihreää kasvua”, jota sen mukaan rajoittaa investointien puute sekä poliittiset ja taloudelliset riskit.
Kyllä niistä näkee, että eliitinkin pöksyt tutisee, että se ymmärtää, ettei nykymeno voi jatkua, kommentoi Tuuli Hirvilammi.
”Vihreä kasvu” on mahdoton ajatus, sanoi Jussi Raumolin.
Forumin teesien avainsana on kasvu. Siinä on valtava ero meidän näkemykseemme, että kulutuksen rajoittaminen ja vähentäminen on ainoa keino ratkaista ongelmia, sanoi Kohtuus -seminaarin järjestäjistä Heikki Simola.
Salaseuraksi miellettyyn Koli Forumiin osallistui noin 70 eurooppalaista yhteiskunnallista vaikuttajaa. Forumin avaajana Kolilla piipahti presidentti Martti Ahtisaari. Osanottajien joukossa olivat muiden muassa Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Forumin budjetti oli 235 000 euroa.
uutiskirje 
