Kaivosvaltausta Itämeren pohjaan havitteleva helsinkiläinen liikemiesryhmä ei aio antaa periksi, vaikka sekä valtioneuvosto että työ- ja elinkeinoministeriö tekivät hankkeesta kielteiset ratkaisut.
Itämeren kaasuputkihankkeen Nord Streamin harmina etenevä prosessi on voimissaan ja jatkuu valitusteitse, vakuuttaa ryhmää edustava varatuomari Kari Silvennoinen.
– Asiasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja perusteet ovat hyvät, sanoo Silvennoinen.
Muitakin valituksia asian tiimoilta on vireillä eri oikeusasteissa.
Valtioneuvosto käsittelee torstaina kaasuputkiyhtiö Nord Streamin hakemusta vetää Suomen talousvesialueen kautta kaasuputki Viipurista Itämeren rannalle Saksaan. Varsinaisen ympäristöluvan ratkaisee Länsi-Suomen ympäristölupavirasto vuoden vaihteen tietämillä.
Silvennoisen luottamus valituksen menestymiseen KHO:ssa perustuu päätösten perusteluiden ristiriitaisuuteen. Valtioneuvoston päätöksessä evättiin lupa suorittaa kaivauksia talousvesialueella. TEM puolestaan eväsi kaivosvaltaushakemuksen sillä perusteella, että valtausalueella ei ole tehty riittävästi tutkimuksia.
Silvennoinen näkee päätöksissä huutavan ristiriidan. Tutkimuksia ei voi suorittaa kaivamatta.
– Tällaisenaan tämä ristiriita ei kestä korkeimmassa hallinto-oikeudessa ainakaan sellaisenaan.
Karjala takaisin
Pieni helsinkiläinen liikemiesryhmä on tehnyt parhaansa heitelläkseen kapuloita venäläis-saksalaisen kaasuputkihankkeen Nord Streamin rattaisiin. Liikemies Erkki Sederqvistin johtama ryhmä on hakenut kaivosvaltausta Itämeren pohjasta Nord Stream -kaasuputken kulkureitille.
Suomenlahden pohjasta Suomen aluevesiltä Viron vesien tuntumaan ulottuvalta kaistaleelta halutaan lupaa etsiä kuparia, hopeaa, sinkkiä, kadmiumia, platinaa ja kobolttia
Valtioneuvosto ja työ- ja elinkeinoministeriö eivät kuitenkaan uskoneet vedenalaiseen klondykeen ja epäsi valtaushakemuksen syyskuussa. Valtauksen perusteena tulisi olla jonkinlaisia maaperänäytteitä, jotka osoittaisivat kaivostoiminnan alueella tolkun puuhaksi.
Valtaajien todellinen maali ei ole kuitenkaan rikkauksien ammentaminen Suomenlahden pohjasta vaan Karjalan valtaaminen takaisin. Valtauksen hakemista onkin kutsuttu Pro Karelia -kaivoshankkeeksi.
Liikemiehet ovat ilmoittaneet voivansa luopua hankkeesta, jos Suomi saa luovutetun Karjalan takaisin. Muussa tapauksessa ryhmä uhkaa jatkaa valtausprosessia pitkää valistustietä pitkin, joka heidän mukaansa viivästyttäisi kaasuputkea vuosi tolkulla.
Koska Kaasuputkiyhtiö Nord Stream AG ei Karjalaa omista, vaihtokauppatarjous lienee osoitettu Venäjän Federaatiolle.
Myöhemmin vaatimuksia on täsmennetty. Kaivosmiehille riittäisi, että Venäjän federaatio pyytäisi virallisesti presidentti Martti Ahtisaarta välittäjäksi Karjala-kysymyksessä.
Ahtisaari on kertonut asiaa tiedustelleelle Uusi Suomi -verkkolehdelle, ettei halua olla missään tekemisissä moisen hankkeen kanssa.
Väärinkäsitystä
Ympäristöneuvos Mika Seppälä Länsi-Suomen ympäristölupavirastosta epäilee, että koko touhuaminen perustuu väärinkäsitykseen. Hänen mukaansa valtaus ei anna kohteeseen omistajan oikeutta, ainoastaan luvan tukia aluetta.
– Valtaus ei estä muita alueella tapahtuvia hankkeita sikäli kun ne eivät estä valtaajien toimintaa. Siis jos olisi valtaus, mutta nythän sitä ei ole, Seppälä sanoo.
Valtauksen havittelijat yrittivät vääntää kaasuputkea mutkalle myös estämällä miinanraivaustyöt kaasuputken reitillä. Nord Stream on saanut Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta luvan raivata räjähtämättömät sodanaikaiset miinat meren pohjasta.
Valtaajat hakivat Helsingin käräjäoikeudelta turvaamistoimia, joilla olisi kielletty miinojen raivaaminen valtausalueelta.
Käräjäoikeuden päätös oli kielteinen ja syykin oli järkeenkäypä. Yksikään putken reitillä olevasta 27 miinasta ei sijaitse alueella, jolle valtausta havitellaan.