Suomukalaa tulee Rannikon mukaan niin vähäisiä määriä, että niitä ei kannata yksinään kuljettaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Nyt siiat ja kuhat kulkevat samassa kuormassa kassikasvatetun kirjolohen kanssa.
Metsähallituksen tekemä selvitys kansallispuiston perustamisedellytyksistä sanoo yksiselitteisesti: ”Sen sijaan kalankasvatus kuten muukaan tuotannollinen toiminta ei ole mahdollista kansallispuistossa.”
Rannikon mukaan puisto sulkee pois edellytykset kasvatukselta. Muualla kuin puistossa mökkirantoihin kasseja ei voi kiinnittää, ja ulkomerellä altaiden pitäminen on mahdotonta sääolosuhteiden vuoksi.
– Vakka-Suomessa kalatalous työllistää suoraan 250 ihmistä ja epäsuorasti yhteensä yli 400 henkilötyövuotta, Rannikko painottaa.
– Kalankasvatus on kalatalouden selkäranka meillä. Jos kasvatus loppuu, kalanjalostuskin häipyy, sanoo kalastaja Seppo Lamberg Uudestakaupungista.
Vakka-Suomessa kasvatetaan miljoona kiloa kirjolohta vuosittain.
– Uudenkaupungin kaupungin strategiassa kalastus on yksi painopiste, Rannikko muistuttaa.
Vakka-Suomen Kalastuspuisto on tarkoitettu parantamaan kalastajien toimintaedellytyksiä kuten helpottamalla kalavesien saamista.
”Käsittämätöntä valmistelua ja salailua”
– Tässä on tapahtunut käsittämätöntä valmistelua ja salailua, Rannikko sivaltaa.
Kansallispuistoon lisättiin alueita Pyhärannassa ja Kustavissa sekä Uudessakaupungissa kuntia kuulematta. Rannikon mukaan ympäristöministeriön tilaama selvitys vuosi kuitenkin kalastajien tietoon.
Alunperin puhuttiin Raumanmeren kansallispuistosta. Rauman edustalla suojelijat ja kalastajat pääsivät sopuun, koska kalastus sallittiin. puistossa. Kalankasvatusta alueella ei ole paljoakaan.
– Vieläkään kunnille ei ole virallisesti puhuttu mitään.
– Me olemme eläneet siinä käsityksessä, että kansallispuisto jää Rauman alueelle, kunnes asia vuosi, Lamberg kertoo.
– Satakuntaliitto on luullut, että on valmisteltu Raumanmeren kansallispuistoa, Rannikko sanoo.
– Ei tällä tavalla vain yhdeltä pohjalta saa nykyaikana suunnitella. Tässä on pistetty ympäristönsuojelu ja kalastus turhaan vastakkain. Ympäristöviranomaiset eivät ole oppineet mitään Natura- ja valkoselkätikkasotkuista, biologi Rannikko arvostelee.
Ympäristöministeri lupaa puistoa jo ensi vuonna
Ylen Uutisille antamassaan lausunnossa ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) sanoi puiston toteutuvan jo ensi vuoden aikana, ja että siihen otetaan alueita myös Vakka-Suomesta.
– Kansallispuisto ja kalapuisto eivät automaattisesti sulje toisiaan pois. Myös kansallispuiston läheisyydessä voidaan kasvattaa kaloja, Lehtomäki lohdutteli.
Pyhäranta, Uusikaupunki ja Kustavi vastustivat vuonna 2002 antamassaan lausunnossa kansallispuiston ulottamista alueilleen. Tänä syksynä Varsinais-Suomen liitto ilmaisi kielteisen kantansa. Maakuntajohtaja Juho Savon mukaan koko puisto joutaa olla perustamatta, jos se ulotetaan Vakka-Suomeen.
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Selkämeren kansallispuistosta juhlaistunnossaan Turussa lokakuun alussa. Lamberg vaatii, että jos laki puistosta säädetään, siinä pitää kalankasvatus ja kalastus olla turvattu. Jälkikäteen ei ole työkaluja pelastaa elinkeinoja.
Puistorajaukseen kuuluu vajaat 1 600 hehtaaria maata, lähes 4 000 hehtaaria kylävesiä ja valtion merialueita peräti 100 000 hehtaaria.
lehti 