Vasemmistoliitto valitsi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Saarnion mukaan vuoden 2010 Helsingin budjetin osalta ”pienten saavutusten tien” eli vaatimattomat korjaukset, osin kuitenkin tärkeillä lisäyksillä ja tulkinnoilla höystettyinä. Vasemmistoliitto on mukana laajassa budjettisovussa, josta demarit jäivät ulkopuolelle.
Valtuuston kokouksessa keskiviikkona ryhmän puolesta puhunut Saarnio pitikin tilannetta hieman omituisena, sillä SDP:n jätettyä kokoomuksen ja vihreiden neuvotteluseuran Vasemmistoliitto tuli tilalle ja on nyt osapuolena aiemmin vuosia tunnetussa ”kolmen suuren perusesityksessä” eli pohjasovussa.
– Joitakin vuosia sitten Vasemmistoliitto oli laajan budjettisovun ulkopuolella eli samassa asemassa kuin demarit nyt. Emme siitä juuri hyötyneet. Ikävintä oli, että siitä eivät hyötyneet kaupunkilaisetkaan, joiden puolesta silloin kaaduimme – suuren lännen termiä lainaten – saappaat jalassa.
Toimeentulotukeen lisää
– Tärkeänä tavoitteena saavutimme yhteisen näkemyksen toimeentulotuen määrärahan korottamisesta 20 miljoonalla eurolla. Korotuksesta huolimatta määräraha tuskin riittää. Tärkeintä on, että on syntynyt myös yhteinen näkemys siitä, miten menetellään, jos (kun) määräraha loppuu.
Toimeentulotuen määrärahan loppuessa Saarnion mukaan ei vaadita ratkaisuksi muiden sosiaalialojen ylimääräisiä säästöjä muutoinkin niukoista varoista, vaan ratkaisu on hoidettava etsimällä muita rahoituskeinoja kaupungin kokonaistalouden puitteissa.
– Yhtä lailla toivoisimme pantavan merkille määrärahalisäykset lasten päivähoitoon, vanhusten palveluihin, terveyskeskuksiin ja mielenterveyspalveluihin. Ei näillä lisäyksillä toki taivasta rakenneta, mutta linjanvetoina ne ovat merkittäviä yhteisestä tahdosta kantaa vastuuta asioista, jotka piinaavat monia kaupunkilaisia ja heidän läheisiään.
Valtuustoryhmä ei Saarnion mukaan ole kuitenkaan tyytyväinen esimerkiksi vanhusten laitoshoitopaikkojen uusjakoon, joiden voi todeta vähenevän.
– Omaishoitoa ja kotipalveluita lisäämällä saatu positiivinen tilastotulos taas on korkeampaa matematiikkaa, joka tuskin siirtyy näyttöpäätteistä ihmiskäsien työksi.
Ketään ei irtisanota?
Saarnio on epäileväinen, mitä tarkoittaa yhteisesti hyväksytty periaatteellinen julistus, jonka mukaan kaupunki ei laman varjolla irtisano eikä lomauta ketään.
– Mutta mikä on viestimme kaupungissa työskenteleville määräaikaisille, sijaisuuksia hoitaville, tilapäisille työntekijöille? Voivatko he luottaa siihen, että kun palkkapotissa joudutaan eri sektoreilla ottamaan huomioon kasvavat kustannukset, joita palkankorotukset vaatimattominakin aiheuttavat, myös heidän työnsä jatkuu?
Saarnion mukaan Vasemmistoliitto toivookin, että yhteinen päätös mahdollisten palkkojen korotusten tuomien lisärasitteiden osalta käsitellään kaupungin elimissä erillisenä uutena asiana.
– Palkkojen vaatimattomillakaan tarkistuksilla ei voi panna terveysvirastoa, sosiaalivirastoa ja muita ihmiskäsin kaupunkilaisia palvelevia tahoja tilanteeseen, jossa todetaan, että työvoima on mitoitettava palkkabudjettiin, jossa ei ole ennakkoon varauduttu yleiseen palkkojen tarkistukseen, vaikka se tiedetään olevan edessä.
Sovittava demokraattisesti
Sosiaalidemokraattien ehdoton vaatimus kunnallisveron korotuksesta esitettiin jo ennen kuin menoista oli sovittu.
– Menot kyetään vielä ensi vuonna kattamaan erityisesti investoinneista toteutumatta jäävillä rahoilla, eikä edes nyt sovittua kiinteistöveron korotusta olisi näihin menoihin tarvittu, arvioi kaupunginhallituksen jäsen Outi Ojala (vas.).
– Kaupungin asioista pitäisi sopia demokraattisesti kaikkien kesken, eivätkä suuret puolueet tekisi suljettujen ovien takana ota tai jätä -sopimuksia muille valtuustoryhmille, toteaa Vasemmistoliiton valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Kati Peltola.
Pekka Saarnion budjettipuhe löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: www.vasemmistoliitto.fi/organisaatio/helsinki/kannanotot/fi_FI/1257341352119/