KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Se kulkee sähköllä

Sähkökäyttöinen moottoripyörä liiikkuu ääneti yössä. Jussi Savolan Cagiva Freccia talvehtii Kraftwolf MC:n tallissa Helsingin Tapanilassa.

Sähkökäyttöinen moottoripyörä liiikkuu ääneti yössä. Jussi Savolan Cagiva Freccia talvehtii Kraftwolf MC:n tallissa Helsingin Tapanilassa. Kuva: Jarmo Lintunen

Jussi Savola rakensi romuttamoon matkalla olleesta rungosta sähköllä toimivan moottoripyörän. Nykyteknologialla hän ajaa yhdellä latauksella 50 kilometriä.

KAI HIRVASNORO
8.11.2009 8.01

Sataa vettä. Musta asvaltti kiiltää märkänä. Ilta ei ole pimeä. Se on paljon mustempi.

Tumma moottoripyörä lipuu ohi Helsingin Tapanilassa. Vaikutelma on tässä synkkyydessä melkein aavemainen, sillä moottoripyörä on täysin äänetön. Cagiva Frecciassa ei nimittäin ole polttomoottoria ollenkaan. Pyörä on Jussi Savolan rakentama. Se toimii sähköllä ja on muutoskatsastettu ja täysin katulaillinen. Kesällä Savola ajeli sillä työmatkojaan.

Nyt kun on kylmää ja kosteaa, Cagiva talvehtii motoristikerho Kraftwolf MC:n tallissa Tapanilassa.

Kaikki mikä liikkuu omalla moottorilla, on hauskaa.

Sähkötoimisia moottoripyöriä katuliikenteessä on Suomessa vain tämä yksi. Se, että on edes yksi johtuu tietoliikennetekniikan diplomi-insinööri Savolan halusta kokeilla.

Miksi rakensit tämän pyörän?

– Siksi kun sellaista ei vielä ollut. Siksi kun se on siinä. Siksi koska niin voi tehdä. Siksi, koska halusin kokeilla, että voiko niin tehdä. Siksi, koska halusin venytellä sormiani.

Alun perin Jussi tosin aikoi lappeenrantalaisen kaverinsa Ilmari Laakkosen kanssa rakentaa sähkökäyttöisen mönkijän, mutta sopivan rikkonaista aihiota ei löytynyt. Sen sijaan löytyi kaksi loppuun ajettua 1990-luvun alun italialaista Cagiva Frecciaa, joten projekti sai uuden suunnan.

– Kun tietää, mitä pitkin maailmaa on tehty, niin on se hyvä, että meillä Suomessa on edes tämä yksi. Meinaan siellä on tehty älyttömän hyvän näköisiä, nopeita ja tehokkaita pyöriä, jotka ovat teknisesti loistavia, sanoo Jussi.

Maksiminopeus yhdeksänkymppiä

Jussi Savolan Cagiva Frecciassa on bensatankin kohdalla laturi ja bensamoottorin kaasutinta vastaava kontrolleri, joka anniskelee akuista energiaa tasavirtamoottorille. Neljä 12 voltin akkua on kytketty sarjaan ja sarjoja on rinnan neljä. Käyttöjännite on 48 volttia.

Ihanteellisella kesäkelillä hissuksiin ajaen ajomatkaa riittäisi 90 kilometriä yhdellä latauksella. Savola ei kuitenkaan mielellään ylitä viittäkymmentä kilometriä seka-ajoa, johon sisältyy sekä maantietä että kaupunkiajoa. Todellisessa elämässä ulkona on kylmä ja Savolalla kiire. Tulee ajettua reippaammin, jopa pyörän maksiminopeutta 90 kilometriä tunnissa. Akkujen tehokin purkautuu silloin nopeammin, ja akut kuluvat, jos ne ajaa tyhjäksi.

Konsulttina työskentelevän Jussi Savolan työmatka on nyt 15 kilometriä suuntaansa. Töistä pääsee siis vielä takaisinkin hänen ajoperiaatteillaan. Sitten on tehtävä melkein kuusi tuntia tehtävä lataus, joka onnistuu töpselistä.

Savolan mukaan tällä hetkellä olisi jo saatavilla kahdesta kolmeen kertaa tehokkaampia litiumakkuja, joilla ajaisi sata kilometriä tai vähän yli yhdellä latauksella.

– Tästä Lahteen ja takaisin olisi ihan eri asia kuin tästä keskustaan ja takaisin, mutta hintakin olisi sitten oleellisesti kalliimpi.

Tämän pyörän rakentamisessa Jussi Savola kiittää Akkupojat Oy:n osaamista.

Rakentajan näkökulmasta pyörää voi tuskin koskaan kutsua valmiiksi, vaikka se toimii ja on rekisterissä.

– Ulkonäkö on yksi asia. Onhan se kiva, että pyörä näyttää hyvältä, Savola suunnittelee.

Pyörän sisälläkin on vielä viimeisteltävää, mutta käytännössä se on valmis.

Joten on vain loogista, että talven aikana Jussi hajottaa sen palasiksi ja kokoaa sitten uudestaan.

Yksilö paranee ja kehittyy

Pyörän rakentaminen alkoi noin vuosi sitten, mutta rakentaminen ei kestänyt vuotta.

– Itse asiassa suuri osa aikaa on juotu kaljaa ja puhuttu paskaa, Savola vähättelee.

Vakavoituen hän painottaa, että romuttamoon matkalla olleelle pyörälle on tehty jotain olennaista:

– Pyörä oli jo menossa hylkyyn, mutta nyt tämä vaan paranee, mitä enemmän vuodet vierii. Tulee paremmat akut, parempi moottori, parempi kontrolleri. Eikä tarvitse tehdä mitään dramaattista. Edetään askel kerrallaan siihen, mihin rahat riittävät.

Jussin pyörällä ajaa nyt 50 kilometriä yhdellä latauksella. Hän leikittelee ajatuksella, että 15 vuoden kuluttua sama pyörä kulkee kahtasataa ja yhdellä latauksella 300 kilometriä.

– Tätä yksilöä voi virittää. Ei niin, että seuraavat ajoneuvosukupolvet ovat aina parempia, vaan tämä yksilö kehittyy.

Jussi Savola on tietoliikennetekniikan diplomi-insinööri eikä omien sanojensa mukaan ymmärrä ajoneuvotekniikasta sinänsä mitään.

– Joutuu pelaamaan hyvällä arvauksella ja yleissivistyksellä.

Aina se ei riitä. Yhden moottorin hän on käräyttänyt. Ja esimerkiksi hitsaustyöt on tehnyt ne osaava kaveri.

Kaikki pärisevä kiinnostaa

Jussi Savola toivoo menettävänsä asemansa Suomen ainoan sähkömoottoripyörän omistajana jo hyvinkin pian. Lappeenrannan Ilmari-kaverin pyörä valmistuu ennen pitkää. Lisäksi on olemassa tehokas sporttipyörä, mutta Jussi ei tiedä, onko sitä tarkoitus panna kilpiin.

Muitakin on tulossa.

Kovin suurien joukkojen harrastus tämä ei silti ole, Savola myöntää, muttei ihmettele asiaa. Hänestä sähkökäyttöisen moottoripyörän rakentamisessa ei nimittäin ole mitään järkeäkään.

– Tuo on huonompi kuin vastaava bensavehje joka suhteessa. Bensa on suhteellisen halpaa ja saatavuus hyvä.

– Kilometrikustannukset näyttävät pieniltä, kun katsoo vain polttoaineen hintaa, mutta akut eivät kestä montaa vuotta ja niiden uusiminen on kallista. Lisäksi vakuutus- ja muut kulut ovat aivan samat kuin bensakäyttöisissä laitteissa.

– Ei ole yhtään järkiperäistä syytä tehdä samoin kuin minä.

Onko tässä taustalla kierrätysideologia?

– Ei kovin tärkeässä roolissa, mutta toki hieman. Itse asiassa minulla on Tampereen suunnalla tuttuja, jotka ovat perustaneet löyhän yhteenliittymän. Sillä on motto: kaikki, mikä pärisee, on kiinnostavaa. Tätä voi laajentaa pikkuisen siihenkin suuntaan. Kaikki mikä liikkuu omalla moottorilla, on hauskaa.

Mutta jos joku laittaa rahaa ja vaivaa polttoainetta säästävien sähköisten menopelien kehittämiseen, niin sekin on Savolasta hienoa. Omaan pyöräänsä hän on laittanut rahaa alle 3 500 euroa.

Jussi Savola on dokumentoinut kaiken sähkömoottoripyörästä ja sen rakentamisesta internetiin:
hogsden.dyndns.org/mediawiki/

jussi savolanmoottoripyörät

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään