Tänään perjantaina YK:n Lapsen oikeuksien päivänä Inarista saapuu saamelaislähetystö Helsinkiin. Syynä on jo vuosia jatkunut inarinsaamenkielisen oppimateriaalin puute.
Karvakenkälähetystö luovuttaa kantelun oppimateriaalin puutteesta vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpäälle. Illalla 40-henkisen lähetystön lapset esittävät inarinsaameksi rap-musiikin muodossa viestinsä tasavallan presidentti Tarja Haloselle Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlassa.
Opettajat kääntävät
suomalaisista kirjoista
Oikeus äidin-kieliseen opetukseen ei toteuduEuroopan neuvostosta jo kahdesti huomau-tettu Suomea
Saamelaislapsilla on periaatteessa oikeus äidinkieliseen kouluopetukseen, mutta oppimateriaalin puutteen vuoksi oikeus ei toteudu.
Pahin pula on saamelaisten omilla kielivähemmistöillä inarinsaamelaisilla ja Inarissa asuvilla kolttasaamelaisilla. Molemmissa vähemmistöissä äidinkieltä puhuvien määrä jää satoihin.
Pohjoissaamea puhuvilla, joita on yhteensä tuhansia Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylässä, oppimateriaalipula ei ole yhtä paha. Pohjoissaamelaisilla on suurin pula lukiotasoisesta materiaalista.
Karvakenkälähetystön puuhanainen toimittaja Suvi Kivelä sanoo, että inarinsaamen opettajat joutuvat kääntämään suomalaista oppikirjoista aineistoa, jotta koululaisilla olisi saamenkielistä materiaalia.
Koululaisten oppikirjatilanne on kestämätön. Useimmilla luokka-asteilla ei ole lainkaan inarinsaamenkielisiä oppikirjoja, vaikka inarinsaame on ollut kouluopetuksen kielenä jo kymmenisen vuotta.
– Toivomme, että vanha kunnon kansalaisaktivismi puree vielä. Toivottavasti saamme vähän vauhtia tähän asiaan, ettei tarvitsisi toista kymmentä vuotta odottaa yhtä aapista.
Kivelä itse on inarinsaamen aikuisopiskelija. Hän on tyypillinen inarilaisen kaksikielisen perheen äiti. Itse hän on suomalainen ja hänen miehensä on inarinsaamelainen. Kuusivuotias esikoinen käy saamenkielistä esikoulua ja yksivuotias on kielikylpypäiväkodissa.
Oikeus äidin-
kieleen ontuu
Euroopan neuvoston ministerikomitea on jo kahdesti huomauttanut Suomea inarin- ja koltansaamenkielisten lasten kehnosta oppimateriaalitilanteesta.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja pohjoissaamelainen Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että saamelaisten oikeus äidinkieleen ontuu, kun kouluihin ei saada riittävästi äidinkielistä oppimateriaalia.
– Saamelaisten oikeus äidinkieliseen opetukseen on kieltä ja kouluopetusta koskevassa lainsäädännössä.
Vähemmistökielten oikeudet Suomessa eivät ole käytännössä läheskään samaa luokkaa kuin toisen kansalliskielen ruotsin oikeudet.
Voi hyvin kuvitella, mikä meteli syntyisi, jos ruotsinkielisessä koulussa opettajat joutuisivat yötä myöten omalla ajallaan kääntämään seuraavan päivän oppimateriaalia suomenkielisistä kirjoista.
– Siitähän nousisi hirveä haloo.
Näkkäläjärvi sanoo, että peruslähtökohta materiaalipulassa on kahtalainen. Pahinta on se, että saamelaiskäräjien jaettavaksi annettava vuosittainen oppimateriaalimääräraha on pysynyt kuusitoista vuotta saman suuruisena, 258 000 eurona. Toinen ongelma on tekijöiden puute.
– Varsinkin saamen vähemmistökielissä inarinsaamessa ja kolttasaamessa on ollut tekijäpulaa.
Määräraha ei ole
seurannut tarvetta
Saamelaiskäräjien oppimateriaalisihteeri inarinsaamelainen Hannu Kangasniemi sanoo, että 1990-luvulla määritelty määräraha ei ole seurannut ollenkaan oppimateriaalin kasvanutta tarvetta.
Inarinsaamen harrastus on ollut koko ajan nousussa. Kielikylpypäiväkodit ovat luoneet 2000-luvulla mahdollisuuden saamenkielisiin koululuokkiin. 1990-luvulla inarinsaamea opiskeltiin kouluissa vasta vieraana kielenä. Sen jälkeen saamenkielistä materiaalitarvetta on tullut päiväkoteihin, koulujen saamenkieliseen luokkaopetukseen ja lisäksi vielä aikuisopiskeluun.
Itsekin koulutukseltaan opettaja, oppimateriaalisihteeri Kangasniemi sanoo, että inarinsaamen osuus määrärahasta on ollut pitkään 10–20 prosentin välillä. Hänen mukaansa ei voida kuitenkaan ajatella, että nykyisestä neljännesmiljoonan rahasta annettaisiin inarinsaamelle olennaisesti suurempi osuus.
– Se olisi suoraa syömistä pohjoissaamen oppimateriaalista, josta on myös huutava pula. Siitä tulisi suuri ongelma. Ei millään voisi ottaa pois toisesta kielestä, koska se olisi sen alasajoa.
Siksi ainoa säädyllinen tie ongelman ratkaisuun on, että kokonaismäärärahaa korotetaan olennaisesti.
Saame koulussa
Saamenkielen opetuksen tiedot Inarista, Enontekiöltä, Utsjoelta ja Sodankylästä.
Koululaisten äidinkieli saame:
Inari 82 (pohjoissaame 65, inarinsaame 12, kolttasaame 5).
Utsjoki 66
Enontekiö 32
Sodankylä 1
Saame ”vieraana kielenä”:
Inari 143 (pohjoissaame 120, inarinsaame 12, kolttasaame 11)
Enontekiö 48
Utsjoki 13
Sodankylä 46
Enontekiöllä, Utsjoella ja Sodankylässä opetetaan pohjoissaamea.
Ainoastaan Enontekiöllä ja Utsjoella on saamenkielinen lukio.
uutiskirje 
