KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Saamelaiset vaativat omia oppikirjoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että siitä nousisi suuri haloo, jos ruotsinkielisissä kouluissa opettajat joutuisivat itse kääntämään oppimateriaalin suomenkielisestä aineistosta, kuten saamenkielisessä opetuksessa joudutaan tekemään.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että siitä nousisi suuri haloo, jos ruotsinkielisissä kouluissa opettajat joutuisivat itse kääntämään oppimateriaalin suomenkielisestä aineistosta, kuten saamenkielisessä opetuksessa joudutaan tekemään. Kuva: jarmo lintunen

Saamelaislähetystö Helsingissä: oikeus äidinkieliseen opetukseen toteutettava.

Jouko Huru
20.11.2009 7.59

Tänään perjantaina YK:n Lapsen oikeuksien päivänä Inarista saapuu saamelaislähetystö Helsinkiin. Syynä on jo vuosia jatkunut inarinsaamenkielisen oppimateriaalin puute.

Karvakenkälähetystö luovuttaa kantelun oppimateriaalin puutteesta vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpäälle. Illalla 40-henkisen lähetystön lapset esittävät inarinsaameksi rap-musiikin muodossa viestinsä tasavallan presidentti Tarja Haloselle Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlassa.

Opettajat kääntävät
suomalaisista kirjoista

Oikeus äidin-kieliseen opetukseen ei toteuduEuroopan neuvostosta jo kahdesti huomau-tettu Suomea

Saamelaislapsilla on periaatteessa oikeus äidinkieliseen kouluopetukseen, mutta oppimateriaalin puutteen vuoksi oikeus ei toteudu.

Pahin pula on saamelaisten omilla kielivähemmistöillä inarinsaamelaisilla ja Inarissa asuvilla kolttasaamelaisilla. Molemmissa vähemmistöissä äidinkieltä puhuvien määrä jää satoihin.

Pohjoissaamea puhuvilla, joita on yhteensä tuhansia Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylässä, oppimateriaalipula ei ole yhtä paha. Pohjoissaamelaisilla on suurin pula lukiotasoisesta materiaalista.

Karvakenkälähetystön puuhanainen toimittaja Suvi Kivelä sanoo, että inarinsaamen opettajat joutuvat kääntämään suomalaista oppikirjoista aineistoa, jotta koululaisilla olisi saamenkielistä materiaalia.

Koululaisten oppikirjatilanne on kestämätön. Useimmilla luokka-asteilla ei ole lainkaan inarinsaamenkielisiä oppikirjoja, vaikka inarinsaame on ollut kouluopetuksen kielenä jo kymmenisen vuotta.

– Toivomme, että vanha kunnon kansalaisaktivismi puree vielä. Toivottavasti saamme vähän vauhtia tähän asiaan, ettei tarvitsisi toista kymmentä vuotta odottaa yhtä aapista.

Kivelä itse on inarinsaamen aikuisopiskelija. Hän on tyypillinen inarilaisen kaksikielisen perheen äiti. Itse hän on suomalainen ja hänen miehensä on inarinsaamelainen. Kuusivuotias esikoinen käy saamenkielistä esikoulua ja yksivuotias on kielikylpypäiväkodissa.

Oikeus äidin-
kieleen ontuu

Euroopan neuvoston ministerikomitea on jo kahdesti huomauttanut Suomea inarin- ja koltansaamenkielisten lasten kehnosta oppimateriaalitilanteesta.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja pohjoissaamelainen Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että saamelaisten oikeus äidinkieleen ontuu, kun kouluihin ei saada riittävästi äidinkielistä oppimateriaalia.

– Saamelaisten oikeus äidinkieliseen opetukseen on kieltä ja kouluopetusta koskevassa lainsäädännössä.

Vähemmistökielten oikeudet Suomessa eivät ole käytännössä läheskään samaa luokkaa kuin toisen kansalliskielen ruotsin oikeudet.

Voi hyvin kuvitella, mikä meteli syntyisi, jos ruotsinkielisessä koulussa opettajat joutuisivat yötä myöten omalla ajallaan kääntämään seuraavan päivän oppimateriaalia suomenkielisistä kirjoista.

– Siitähän nousisi hirveä haloo.

Näkkäläjärvi sanoo, että peruslähtökohta materiaalipulassa on kahtalainen. Pahinta on se, että saamelaiskäräjien jaettavaksi annettava vuosittainen oppimateriaalimääräraha on pysynyt kuusitoista vuotta saman suuruisena, 258 000 eurona. Toinen ongelma on tekijöiden puute.

– Varsinkin saamen vähemmistökielissä inarinsaamessa ja kolttasaamessa on ollut tekijäpulaa.

Määräraha ei ole
seurannut tarvetta

Saamelaiskäräjien oppimateriaalisihteeri inarinsaamelainen Hannu Kangasniemi sanoo, että 1990-luvulla määritelty määräraha ei ole seurannut ollenkaan oppimateriaalin kasvanutta tarvetta.

Inarinsaamen harrastus on ollut koko ajan nousussa. Kielikylpypäiväkodit ovat luoneet 2000-luvulla mahdollisuuden saamenkielisiin koululuokkiin. 1990-luvulla inarinsaamea opiskeltiin kouluissa vasta vieraana kielenä. Sen jälkeen saamenkielistä materiaalitarvetta on tullut päiväkoteihin, koulujen saamenkieliseen luokkaopetukseen ja lisäksi vielä aikuisopiskeluun.

Itsekin koulutukseltaan opettaja, oppimateriaalisihteeri Kangasniemi sanoo, että inarinsaamen osuus määrärahasta on ollut pitkään 10–20 prosentin välillä. Hänen mukaansa ei voida kuitenkaan ajatella, että nykyisestä neljännesmiljoonan rahasta annettaisiin inarinsaamelle olennaisesti suurempi osuus.

– Se olisi suoraa syömistä pohjoissaamen oppimateriaalista, josta on myös huutava pula. Siitä tulisi suuri ongelma. Ei millään voisi ottaa pois toisesta kielestä, koska se olisi sen alasajoa.

Siksi ainoa säädyllinen tie ongelman ratkaisuun on, että kokonaismäärärahaa korotetaan olennaisesti.

Saame koulussa

Saamenkielen opetuksen tiedot Inarista, Enontekiöltä, Utsjoelta ja Sodankylästä.

Koululaisten äidinkieli saame:

Inari 82 (pohjoissaame 65, inarinsaame 12, kolttasaame 5).

Utsjoki 66

Enontekiö 32

Sodankylä 1

Saame ”vieraana kielenä”:

Inari 143 (pohjoissaame 120, inarinsaame 12, kolttasaame 11)

Enontekiö 48

ILMOITUS
ILMOITUS

Utsjoki 13

Sodankylä 46

Enontekiöllä, Utsjoella ja Sodankylässä opetetaan pohjoissaamea.

Ainoastaan Enontekiöllä ja Utsjoella on saamenkielinen lukio.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään