KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Saamelaiset vaativat omia oppikirjoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että siitä nousisi suuri haloo, jos ruotsinkielisissä kouluissa opettajat joutuisivat itse kääntämään oppimateriaalin suomenkielisestä aineistosta, kuten saamenkielisessä opetuksessa joudutaan tekemään.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että siitä nousisi suuri haloo, jos ruotsinkielisissä kouluissa opettajat joutuisivat itse kääntämään oppimateriaalin suomenkielisestä aineistosta, kuten saamenkielisessä opetuksessa joudutaan tekemään. Kuva: jarmo lintunen

Saamelaislähetystö Helsingissä: oikeus äidinkieliseen opetukseen toteutettava.

Jouko Huru
20.11.2009 7.59

Tänään perjantaina YK:n Lapsen oikeuksien päivänä Inarista saapuu saamelaislähetystö Helsinkiin. Syynä on jo vuosia jatkunut inarinsaamenkielisen oppimateriaalin puute.

Karvakenkälähetystö luovuttaa kantelun oppimateriaalin puutteesta vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpäälle. Illalla 40-henkisen lähetystön lapset esittävät inarinsaameksi rap-musiikin muodossa viestinsä tasavallan presidentti Tarja Haloselle Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlassa.

Opettajat kääntävät
suomalaisista kirjoista

Oikeus äidin-kieliseen opetukseen ei toteuduEuroopan neuvostosta jo kahdesti huomau-tettu Suomea

Saamelaislapsilla on periaatteessa oikeus äidinkieliseen kouluopetukseen, mutta oppimateriaalin puutteen vuoksi oikeus ei toteudu.

Pahin pula on saamelaisten omilla kielivähemmistöillä inarinsaamelaisilla ja Inarissa asuvilla kolttasaamelaisilla. Molemmissa vähemmistöissä äidinkieltä puhuvien määrä jää satoihin.

Pohjoissaamea puhuvilla, joita on yhteensä tuhansia Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylässä, oppimateriaalipula ei ole yhtä paha. Pohjoissaamelaisilla on suurin pula lukiotasoisesta materiaalista.

Karvakenkälähetystön puuhanainen toimittaja Suvi Kivelä sanoo, että inarinsaamen opettajat joutuvat kääntämään suomalaista oppikirjoista aineistoa, jotta koululaisilla olisi saamenkielistä materiaalia.

Koululaisten oppikirjatilanne on kestämätön. Useimmilla luokka-asteilla ei ole lainkaan inarinsaamenkielisiä oppikirjoja, vaikka inarinsaame on ollut kouluopetuksen kielenä jo kymmenisen vuotta.

– Toivomme, että vanha kunnon kansalaisaktivismi puree vielä. Toivottavasti saamme vähän vauhtia tähän asiaan, ettei tarvitsisi toista kymmentä vuotta odottaa yhtä aapista.

Kivelä itse on inarinsaamen aikuisopiskelija. Hän on tyypillinen inarilaisen kaksikielisen perheen äiti. Itse hän on suomalainen ja hänen miehensä on inarinsaamelainen. Kuusivuotias esikoinen käy saamenkielistä esikoulua ja yksivuotias on kielikylpypäiväkodissa.

Oikeus äidin-
kieleen ontuu

Euroopan neuvoston ministerikomitea on jo kahdesti huomauttanut Suomea inarin- ja koltansaamenkielisten lasten kehnosta oppimateriaalitilanteesta.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja pohjoissaamelainen Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että saamelaisten oikeus äidinkieleen ontuu, kun kouluihin ei saada riittävästi äidinkielistä oppimateriaalia.

– Saamelaisten oikeus äidinkieliseen opetukseen on kieltä ja kouluopetusta koskevassa lainsäädännössä.

Vähemmistökielten oikeudet Suomessa eivät ole käytännössä läheskään samaa luokkaa kuin toisen kansalliskielen ruotsin oikeudet.

Voi hyvin kuvitella, mikä meteli syntyisi, jos ruotsinkielisessä koulussa opettajat joutuisivat yötä myöten omalla ajallaan kääntämään seuraavan päivän oppimateriaalia suomenkielisistä kirjoista.

– Siitähän nousisi hirveä haloo.

Näkkäläjärvi sanoo, että peruslähtökohta materiaalipulassa on kahtalainen. Pahinta on se, että saamelaiskäräjien jaettavaksi annettava vuosittainen oppimateriaalimääräraha on pysynyt kuusitoista vuotta saman suuruisena, 258 000 eurona. Toinen ongelma on tekijöiden puute.

– Varsinkin saamen vähemmistökielissä inarinsaamessa ja kolttasaamessa on ollut tekijäpulaa.

Määräraha ei ole
seurannut tarvetta

Saamelaiskäräjien oppimateriaalisihteeri inarinsaamelainen Hannu Kangasniemi sanoo, että 1990-luvulla määritelty määräraha ei ole seurannut ollenkaan oppimateriaalin kasvanutta tarvetta.

Inarinsaamen harrastus on ollut koko ajan nousussa. Kielikylpypäiväkodit ovat luoneet 2000-luvulla mahdollisuuden saamenkielisiin koululuokkiin. 1990-luvulla inarinsaamea opiskeltiin kouluissa vasta vieraana kielenä. Sen jälkeen saamenkielistä materiaalitarvetta on tullut päiväkoteihin, koulujen saamenkieliseen luokkaopetukseen ja lisäksi vielä aikuisopiskeluun.

Itsekin koulutukseltaan opettaja, oppimateriaalisihteeri Kangasniemi sanoo, että inarinsaamen osuus määrärahasta on ollut pitkään 10–20 prosentin välillä. Hänen mukaansa ei voida kuitenkaan ajatella, että nykyisestä neljännesmiljoonan rahasta annettaisiin inarinsaamelle olennaisesti suurempi osuus.

– Se olisi suoraa syömistä pohjoissaamen oppimateriaalista, josta on myös huutava pula. Siitä tulisi suuri ongelma. Ei millään voisi ottaa pois toisesta kielestä, koska se olisi sen alasajoa.

Siksi ainoa säädyllinen tie ongelman ratkaisuun on, että kokonaismäärärahaa korotetaan olennaisesti.

Saame koulussa

Saamenkielen opetuksen tiedot Inarista, Enontekiöltä, Utsjoelta ja Sodankylästä.

Koululaisten äidinkieli saame:

Inari 82 (pohjoissaame 65, inarinsaame 12, kolttasaame 5).

Utsjoki 66

Enontekiö 32

Sodankylä 1

Saame ”vieraana kielenä”:

Inari 143 (pohjoissaame 120, inarinsaame 12, kolttasaame 11)

Enontekiö 48

ILMOITUS
ILMOITUS

Utsjoki 13

Sodankylä 46

Enontekiöllä, Utsjoella ja Sodankylässä opetetaan pohjoissaamea.

Ainoastaan Enontekiöllä ja Utsjoella on saamenkielinen lukio.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veronika Honkasalo

Honkasalo ehdottaa: Valtio takaamaan kotitalouksille rajatun määrän alesähköä

Ekonomisti Patrizio Lainà

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

Kuva huumeiden käyttöhuoneesta Ranskasta.

Ministerin mieli muuttui, nyt Aki Lindén haluaa huumeiden käyttöhuonekokeilun – ”Hienoa, että asia nyt etenee!”

Petteri Orpon johtama kokoomus on selvä gallupsuosikki.

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

Uusimmat

Zimbabwen vesiviranomainen aikoo porata vuoteen 2025 mennessä ympäri maan 35 000 porakaivoa, jotta pohjavedestä saataisiin lievitystä vesipulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, mutta kroonisen vesipulan olosuhteissa asiantuntijoiden vaikutusvalta on rajallinen.

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

Anders Roslund palaa ihmiskauppa-teemaan uusimmassa jännitysromaanissaan.

Huikeaa jännitystä ihmiskaupasta yhdeksännessä Ewert Grens -dekkarissa

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Vasemmistokonkari Ralf Sund siirtyi opetusministerin erityisavustajaksi – ”Nyt kun tuli mahdollisuus päästä sisään huoneeseen, kävi houkutus aivan pitelemättömäksi”

 
03

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

Christer Lindholm: Faktaa ja fiktiota verotuksesta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sunnuntaivieras: Annetaan ihmisille lupa elää

07.08.2022

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

07.08.2022

Ensin Ruotsin valloittanut suomalaisdekkari on harmillisen tavanomainen

06.08.2022

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

06.08.2022

Honkasalo ehdottaa: Valtio takaamaan kotitalouksille rajatun määrän alesähköä

06.08.2022

20 vuotta sitten: Poliisi lavasti Genovan aktivistien polttopullot

05.08.2022

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

05.08.2022

Itä-Afrikan maat ryhtyvät yhteistyöhön salametsästystä ja -kauppaa vastaan

05.08.2022

Ministerin mieli muuttui, nyt Aki Lindén haluaa huumeiden käyttöhuonekokeilun – ”Hienoa, että asia nyt etenee!”

05.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään