Suomalaisten mielestä kansainvälinen yhteisö on epäonnistunut Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa.
Maanpuolustuksen suunnittelukunnan MTS:n tuoreen haastattelututkimuksen mukaan epäonnistuminen koskee kaikkia kysymyksessä esitettyjä tavoitteita: naisten aseman parantaminen, demokraattisen hallinnon rakentaminen, elinolojen parantaminen, terrorismin torjunta, maan olojen vakauttaminen ja huumetuotannon vähentäminen.
Siitä huolimatta 67 prosenttia kansalaisista kannattaa Suomen osallistumista rahanturvaoperaatioon tavalla tai toisella. Vastaajilta kysyttiin, pitäisikö Suomen pysyä kokonaan erossa Afganistanista.
Erityisesti kannatettiin suomalaisten osallistumista demokraattisen hallinnon rakentamiseen sekä sosiaalisen kehityksen ja koulutuksen tukemiseen kehitysyhteistyön keinoin.
Kielteisesti sen sijaan suhtauduttiin ääriryhmien taltuttamiseen sotilaallisen keinoin. Puolet vastaajista ei halua Suomen osallistuvan maan asevoimien kouluttamiseen.
Maanpuolustuksen suunnittelukunnan vuosittain julkaisema haastattelututkimus on tilattu Taloustutkimus Oy:tä ja siihen haastateltiin kaikkiaan vajaa tuhat 15–79-vuotiasta kansalaista.
Liittoutumattomuuden kannatus ennallaan
Sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on vuodentakaiseen tutkimukseen nähden ennallaan, noin 61 prosentissa. Suurinta sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa, 83 prosenttia ja vähäisintä kokoomuksen, 44 prosenttia.
Kansalaisista 62 prosenttia katsoo, ettei Suomen tule liittyä Natoon ja 28 prosenttia kannatta Suomen Nato-jäsenyyttä.
Suurimmiksi uhkiksi turvallisuudelle nähdään talousjärjestelmän yleismaailmallinen kriisi, rikollisuuden kasvu ja ilmaston lämpeneminen. Ne saivat kukin vajaat 50 prosenttia mainintoja, kun kysyttiin kolmea todennäköisintä uhkatekijää.
Pienehköiksi uhkiksi koetaan aseellinen selkkaus Suomen lähialueella, maahamme kohdistuva terroriteko ja Venäjän sotilaalliset toimet Suomea vastaan. Nämä mainitsi runsas 10 prosenttia vastaajista.