Lääkäriliiton pitkään vastustama alan koulutuksen lisääntyminen on yksi tekijä, joka on johtanut lääkärivajeen vähenemiseen terveyskeskuksissa.
Lääkäriliiton teettämän tutkimuksen mukaan terveyskeskusten lääkäritilanne on parantunut ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen. Muutos on ollut nopeata. Vuosi sitten terveyskeskuslääkärin viroista oli vielä 11 prosenttia kokonaan täyttämättä. Tänä vuonna oli viroista alle seitsemän prosenttia ilman hoitajaa.
Kokonaan hoitamattomia tehtäviä on 250 eli 158 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Lääketieteen koulutukseen otettujen määrää on nostettu 2000-luvulla. Työikäisten lääkäreiden määrän kasvaminen on johtanut siihen, että virkojen täyttämisen lisäksi on edetty sijaisten palkkaamisessa.
Alan ilmiöihin kuuluva tehtävien ulkoistaminen yksityisille lääkäriyrityksille on vaikuttanut kehitykseen myös.
Etelä-Karjalan ja Pohjanmaan sairaanhoitopiirit ovat myönteisiä poikkeuksia niiden sairaanhoitopiirien joukossa, joissa lääkärivaje on ollut huutavinta. Niissä virkoja on pystytty täyttämään hyvinkin, kun taas työ muiden lääkäripulasta pahiten kärsineiden sairaanhoitopiirien terveyskeskuksissa ei ole houkuttanut riittävästi. Pahin on vaje Pohjois-Karjalassa. Siellä on edelleen joka neljäs terveyskeskuslääkärin virka täyttämässä.
Puolessa terveyskeskuksista ei ole lainkaan vajetta, mutta joka viidennessä eli 38 terveyskeskuksessa on edelleen joka viides lääkärintehtävä kokonaan hoitamatta.
Lääkäritilanne on parantunut erityisesti terveyskeskuksissa, joissa työskentelee enemmän kuin 15 lääkäriä. Huonoin tilanne on edelleen pienissä, alle kuuden lääkärin terveyskeskuksissa.
Vähäisintä pula lääkäreistä on yli 100 000 asukkaan väestöön pohjaavien terveyskeskusten alueella. Tämän lisäksi lääkärivaje on helpottanut erityisesti väestöpohjaltaan 20 000–50 000 asukkaan terveyskeskuksissa.
uutiskirje 
