Kokenut työelämätutkija Pekka Ylöstalo myönsi yllättyneisyytensä esitellessään maanantaina Työolobarometri 2009:n tuloksia. Ylöstalo on yllättynyt siitä, miten myönteisenä palkansaajat kyselytutkimuksen mukaan kokevat työolojen kehityksen. Työpaikan varmuus koetaan toki aikaisempaa vahvemmin epäkohdaksi, mutta palkansaajien työelämän laadulle antama arvosana on taantumasta huolimatta pysynyt ennallaan.
Eniten Ylöstalo oli yllättynyt rohkeudesta, jolla työpaikoilla uskotaan meneillään olevassa tilanteessa siihen, että Suomen taloudessa tapahtuu myönteinen käänne. Palkansaajan ykkösmittarit talouden tilaa arvioidessaan ovat työllisyys ja se, millainen on oman työpaikan taloudellinen tila. Nämä arviot ovat kuluvana vuonna kääntyneet työolobarometri 2009:n mukaan hyvin positiiviksi.
– Työpaikoilla suhtaudutaan tulevaisuuteen huomattavasti positiivisemmin odotuksin kuin esimerkiksi talouden ennustelaitoksissa, puhumattakaan Elinkeinoelämän keskusliiton arvioista, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntijana työolobarometrejä vuodesta 1992 lähtien tehnyt Pekka Ylöstalo. Kyselytutkimuksen avulla on seurattu työelämän muutoksia tavallisen palkansaajan näkökulmasta.
Ylöstalo ja barometriä kommentoinut työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) eivät usko, että myönteiseen tulokseen olisi vaikuttanut se, että tutkimuksen piiristä oli poissa kymmeniä tuhansia työelämästä irtisanomisin, lomautuksin ja muin järjestelyin pois siirrettyjä.
Molemmat korostavat, että barometriä on tarkasteltava muistaen, että se koskee työelämässä mukana olevien käsityksiä.
Huoli työpaikasta kasvanut
Teollisuudessa työskentelevistä odottaa edelliseen vuoteen verrattuna viisinkertainen määrä yleisen työllisyystilanteen paranevan tulevan vuoden aikana. Työllisyyden huononemistakin odottavien osuus puolittui noin 50 prosentista vajaaseen neljännekseen. Kunnat ovat ainoa sektori, jossa heikkenevää työllisyyskehitystä odottavia on hieman enemmän kuin työllisyyden paranemiseen uskovia.
Taantuma ei ole romahduttanut työoloja ja työpaikkansa säilyttäneiden työelämän laatua. Epävarmuus kuitenkin vaivaa edelleen.
Palkansaajien työelämän laatua koskevat vastaukset on barometrissa tiivistetty neljään ulottuvuuteen: tasapuolinen kohtelu, työpaikan varmuus, voimavarat suhteessa vaatimustasoon sekä kannustavuus, innovatiivisuus ja keskinäinen luottamus.
Ulottuvuuksista on työpaikan varmuus ainoa, jossa palkansaajien käsitykset ovat ovat menneet viime vuodesta huonompaan suuntaan.
Taantuman vaikutus näkyy eniten siinä, että huoli työpaikasta on palkansaajilla kasvanut. Irtisanomisen pelko on nousut taantuman aikana etenkin yli 54-vuotiaiden keskuudessa. Kysyttäessä, uskooko työttömyyden osuessa omalle kohdalle löytävänsä ammattiaan vastaavaa työtä, on epäusko nuorilla suurempi kuin vanhemmilla ikäluokilla.
Mielekästä työtä jaksaa
Taantuma aiheuttaa suuria vaurioita omalla työpaikalla, arvioi kolmannes palkansaajista. Täysin vaurioitta työpaikka jää vain joka kymmenennen mielestä.
Joka kolmannen palkansaajan työpaikalla on vähennetty henkilökuntaa. Teollisuudessa tilanne on tässä suhteessa ollut huomattavasti muita sektoreita huonompi. Siellä lomautusten kohteeksi joutuneita työpaikkoja on tänä vuonna ollut kolmannes enemmän kuin viime vuonna. Irtisanomiset, avoimien työpaikkojen täyttämättä jättämiset ja määräaikaisuuksien jatkamatta jättämiset kaksinkertaistuivat.
Vuoden aikana yt-neuvotteluja käytiin joka neljännen työntekijän työpaikalla. Ne eivät olleet kaikki pelkästään irtisanomisneuvotteluja, sillä kolme viidestä neuvottelusta johti alkuperäisten irtisanomisanomisten tai lomautusten vähenemiseen.
Taantuma ei näytä hävittävän työnteon mielekkyyttä. Vastoin odotuksia työnteon mielekkyyttä epäileviä on viime vuotta vähemmän. Kun työolot ovat kunnossa, työssä jaksetaan.
– Yksi barometrin viesteistä on se, että työssään uskovat jaksavansa he, jotka kokevat tekevänsä mielekästä työtä, kommentoi ministeri Sinnemäki.
Aiheeseen palataan perjantain Viikkolehdessä.
uutiskirje 
