Oppilaitosten tutkintoon johtamattomaan aikuiskoulutukseen osallistui Tilastokeskuksen mukaan Suomessa viime vuonna noin 2,3 miljoonaa ihmistä. Tämä on saman verran kuin edellisvuotenakin. Suurin osa koulutuksesta oli ammatillista lisäkoulutusta ja työnantajien tilaamia kursseja.
Suomalaiset yritykset itse investoivat työntekijöidensä koulutukseen selvästi vähemmän kuin yritykset monissa muissa EU-maissa. Työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelijan Johanna Alatalon mukaan tätä on selitetty sillä, että Suomessa yritykset ovat pieniä. Alatalo ei usko selitystä.
– Se ei ehkä ihan pidä paikkaansa, koska Tanskassakin on paljon pieniä yrityksiä. Siellä yritykset satsaavat koulutukseen selvästi enemmän.
Yhteiskunta hoitanut yleensä koulutuksen
Alatalon mukaan yhtenä syynä suomalaisten yritysten vähäiseen koulutusinvestointiin saattaa olla se, että Suomessa on perinteisesti hoidettu koulutus julkisen rahoituksen kautta.
– Kun julkinen sektori on panostanut paljon koulutukseen, ei yritysten ole tarvinnut itse investoida siihen.
Alatalo myöntää, että itse kouluttamalla yritykset saisivat sitä, mitä haluavat.
– Se on totta. Mutta Suomessa käytetään paljon myös yhteishankintakoulutusta yritysten ja työhallinnon kesken. Siinä yritys joutuu maksamaan vain osan koulutuksesta.
Alatalo muistuttaa, että koulutus on aina myös kustannus yritykselle.
– Hinta voi olla yksi syy. Mutta silloin voi kysyä myös, miksei se ole muualla.
Taloustaantumalla ei Alatalon mielestä ole yhteyttä vähäisiin koulutusinvestointeihin.
– Koulutusmäärissä ei ole tapahtunut muutoksia vuosikausiin.
Hyvin koulutettuja koulutetaan lisää
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n tutkimuksen mukaan yritykset tarjoavat koulutusta mieluummin jo valmiiksi hyvin koulutetuille kuin heikommin koulutetuille.
– Oppimismahdollisuuksia tarjotaan todennäköisemmin nuorille kuin vanhemmille, ETLA:n tutkimusjohtaja Rita Asplund sanoo.
Firman tarjoamaa koulutusta saavat myös useammin miehet kuin naiset. Määräaikaiset pääsevät opin tielle kesken työuran harvemmin kuin kokopäivätyötä tekevät.
Työntekijöitä koulutetaan useammin suurissa kuin pienissä yrityksissä ja useammin julkisella sektorilla kuin yksityisellä puolella.
Asplundin mukaan yritysten henkilöstökoulutuksesta on ollut selkeää hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle. Kuusi kymmenestä koulutukseen osallistuneesta arveli, että ammatillisesta lisäkoulutuksesta on hyötyä työtehtävien hoitamisessa, uralla etenemisessä ja uuden työpaikan saamisessa.
Runsas kolmannes uskoi ammatillisen lisäkoulutuksen auttavan työpaikan säilyttämisessä.