Sata-komitealla loppurutistus
Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva Sata-komitea saavuttaa maalinsa perjantaina.
Asian oli määrä ratketa tiistai-iltaan venyneessä kokouksessa.
Sen sijaan työuran pidennyskeinoja pohtivat työryhmät ovat anoneet ja saaneet lisäaikaa tammikuun loppuun asti. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan eläkeneuvotteluryhmä ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jukka Ahtelan työelämäryhmä ovat neuvotelleet hyvässä hengessä, mutta tulokseen toistaiseksi pääsemättä.
SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan lisäaikaa tarvittiin, koska joitakin selvityksiä on valmistunut vasta äskettäin, eikä tuloksia ole vielä ehditty hyödyntää neuvottelupöydissä.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kuuli palkansaajajärjestöjen johtajia tilanteesta ja päätti lisäajasta tiistaina iltapäivällä järjestetyssä tapaamisessa.
Sata-komitean pulmat
Varmaa ei ollut myöskään Sata-komitean pääseminen yksimieliseen mietintöön ennen tiistain tapaamista.
Avoimia asioita olivat vielä mm. perusturvan korottaminen, toimeentulotuen mahdollinen siirtäminen Kansaneläkelaitoksen hoteisiin ja työttömyysturvan käsittelyaikojen maksimit.
SAK:n sosiaaliasioiden päällikön Sinikka Näätsaaren mukaan komitean mahdollisuuksia rajoittaa osaltaan, että hallitus on matkan varrella poiminut komitean asialistalta mieleisiään asioita, kuten vuonna 2011 toteutuvan takuueläkkeen.
Yhden pulman Näätsaari näkee siinä, että uudistuksia vaaditaan tehtäväksi kustannusneutraalisti.
Mikäli komitea päätyy esittämään uudistusten toteuttamisen priorisointilistaa, niin Näätsaaren listan kärjessä ovat työmarkkinatuen ja asumistuen korottaminen.
Erilaiset tulokulmat
Työurien pidentämistä pohtivissa työryhmissä työnantajien ja palkansaajien tulokulma asiaan on erilainen. Palkansaajien mielestä itse eläkejärjestelmään ei pitäisi enää puuttua, sillä se tehtiin jo vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Ratkaisut pitää tämän vuoksi hakea työelämän kehittämisestä ja mm. työterveydenhuollon tehostamisesta.
Työnantajien mielestä tämä ei riitä: uskottavia tuloksia ei synny, ellei myös eläkejärjestelmään puututa. Tulilinjalla ovat olleet osa-aikaeläke ja työttömyyseläke eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät. Niistä työnantajat luopuisivat kernaasti kokonaan.
Myös työnajajat ovat korostaneet työterveydenhuollon tehostamista.
Pääministeri Vanhasen viimetalvisella hiihtoladulla keksimä ajatus eläkeiän rajan nostamisesta 65 vuoteen nostatti sodan, josta selvittiin vasta työnantajan Kela-maksun poistamisella ja ns. sosiaalitupolla.
Silloin sovittiin kahden työryhmän asettamisesta valmistelemaan toimia, joilla eläkkeellesiirtymisikä nousee eri konstein kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.
Runsaat puolet tavoitteesta toteutuu, kun vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutukset alkavat näkyä.