Viikon kysymys
Valtakunnallinen tv–kanava SuomiTV aloittaa lähetyksensä perjantaina. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta katsoo jo televisiota, keskimäärin lähes kolme tuntia päivässä.
Onko Suomessa vielä tilaa uudelle tv-kanavalle, dosentti, VTT Jukka Kortti Helsingin yliopistosta?
– Helppoa ei uuden valtakunnallisen, mainosrahoitteisen kanavan alku tule olemaan. Sen tietävät varmaan kanavan perustajatkin. Yritys ei ole kuitenkaan tuhoon tuomittu.
– SuomiTV aikoo keskittyä perheisiin, ja televisio on ollut ja on yhä ennen kaikkea perheen media. Sen asema ei ole uhattuna.
Minkä vuoksi?
– Esimerkiksi tietokone medialaitteena on niin erilainen, ettei se täytä lapsiperheen tarpeita. Television katselussa on vanhanaikaista sosiaalista kanssakäymistä median ympärillä. Kanavan kannalta on hyvä ratkaisu profiloitua alusta alkaen perheisiin.
– Tosin tutkimustulokset parilta viime vuodelta osoittavat, ettei television katselu ole muissakaan katsojaryhmissä vähentynyt. On pitkää epäilty, että nuoret hääräävät vain netissä, mutta tilastojen mukaan myös nuorten katselu on lisääntynyt ja ennen kaikkea varhaisnuorten katselu on lisääntynyt huomattavasti. Televisiolla on siten tulevaisuutta.
SuomiTV:n profiloitumisella perheisiin on perusteensa, mutta entä miten kanavan muut profilointikeinot eli omat uutiset ja teräväpiirtokuva tukevat jalansijan hankintaa?
– Uutiset sopivat hyvin perheisiin keskittyvälle kanavalle. Ne ovat osa täyden palvelun pakettia. Teräväpiirron on oltava ehdottomasti mukana, koska sen jättäminen pois olisi ollut virhe uudenaikaiselle kanavalle. Teräväpiirtotekniikka on tulevaisuutta, teknologinen parannus, mutta ei sen enempää.
Jos profilointi on kunnossa, niin mistä kanava ottaa rahoituksensa, koska mainoseuroilla on monia muitakin ottajia?
– Se on varmaan kanavan suurin ongelma. Vaikka talous alkaisi kohentua ja mainostajilla riittäisi rahaa televisiomainontaan, joka on edelleen erittäin suosittu ja tehokas mainosväline kalleudestaan huolimatta, niin ongelma on se, että mainosrahan jakajia on yhä enemmän ja myös se, että rahakkaiden brändimainostajien kohde on etenkin nuoriso – miksei laajoja kuluttajaryhmiä tavoittavat lapsiperheetkin. Seniorit sen sijaan eivät ole niitä kiinnostavimpia ryhmiä.
– Kun MTV3 lopetti kymppitonnin tyylisiä vanhemmalle väelle ja perheille suunnattuja ohjelmia, oli syynä, etteivät nämä ohjelmat vetäneet oikeanlaisia mainostajia puoleensa, vaikka niiden katsojaluvut olivat hyvät.
Jos otaksutaan, ettei tv–katsojien kokonaismäärä merkittävästi nouse, niin mistä SuomiTV ottaa omat katsojansa?
– Todennäköisesti muilta täyden palvelun kanavilta eli Yleltä, MTV3:lta ja Neloselta, tuskin niinkään pienille kohderyhmille tarkoitetuilta kanavilta, joita äärimmilleen vietyinä edustavat maksukanavat. SuomiTV:n tavoite kymmenen prosentin osuudesta on kyllä erittäin kova. Se vastaa Nelosen katsojaosuutta.
– Tosin SuomiTV pääsee aloittamaan suoraan valtakunnallisena kanavana toisin kuin Nelonen aikoinaan. Silti olen epäileväinen sen suhteen, miten ison osuuden kanava saa. Ihmisillä on myös tapana pysyä katsomistottumuksissaan.