Helsingissä on päiväkoti ja ala-asteen koulu jokaisessa kaupunginosassa. Tämä on ainoa myönteinen tulos, jonka kaupungin toimipisteiden lakkauttamista vastustamaan perustetun Peli seis! -kampanjan tekemä selvitys kaupungin palveluverkosta kertoo.
Sen sijaan varsinaisessa palvelukuopassa olevia kaupunginosia on Helsingissä seitsemän. Tapaninvainiosta, Itä-Pakilasta, Viikinmäki-Pihlajistosta, Herttoniemenrannasta, Puotila-Vartioharjusta, Vesalasta ja Vuosaaren Rastilasta puuttuu 4–6 lähipalvelun toimipistettä.
Peli seis! -kampanja luovutti selvityksensä kaupunginhallituksen edustajille maanantaina kaupungintalon edustalla järjestetyn mielenosoituksen yhteydessä.
Selvityksen lähtökohtana ovat EU:n kestävän kaupunkikehityksen tunnusluvut ja niistä Suomen kuuden suurimman kaupungin vertailussa vuonna 2008 käytetty sovellus. Niiden mukaan peruspalvelujen tulee olla kävelyetäisyydellä asunnoista.
Kampanjan johtopäätös tästä on, että pääkaupungissa on karsimisen sijaan lisättävä lähipalveluja. EU:n suositusten noudattaminen johtaa siihen, että Helsingin kaltaisessa kaupungissa tarvitaan lisää 11 yläasteen koulua, 26 lukiota, 15 uutta kirjastoa, 20 terveysasemaa, kuusi nuorisotilaa ja 33 vanhusten lähityön toimipaikkaa
Vasemmistoliittoa kaupunginhallituksessa edustava Outi Ojala pitää hyvänä sitä, että lähipalveluja puolustamaan on lähtenyt niin aktiivinen kansalaisliike. Hän uskoo sillä myös olevan vaikutusta.
Neliömetriajattelu
ei kelpaa Ojalalle
Ojalan mielestä on aivan selvää, ettei virkamiesten 80 toimipisteen lakkauttamisen sisältävää listaa voi esitetyssä muodossa missään nimessä hyväksyä, eikä sitä myöskään ole järkevää lähettää lausunnoille lautakuntiin.
Maanantaina tuli julkisuuteen tietoja siitä, että Helsingissä on taas arvioitu väärin esimerkiksi päiväkotipaikkojen tarve.
– Sekin osoittaa, että on selvitettävä, onko tähänastisessa valmistelutyössä otettu ollenkaan huomioon tietoja siitä, mikä todella tulee olemaan muun muassa päiväkoti- ja koulupaikkojen tarve.
– Nyt pitää määritellä, mitkä ovat lähipalvelut, mikä on niiden tarve ja sitten lähdettävä turvaamaan ne, katsoo Ojala.
Vasemmistoliitolla on hänen mukaansa selkeä näkemys siitä, mistä lähipalveluista puhuttaessa on kyse. Ojalan ja hänen puolueensa mielestä lähtökohtana ei voi olla nyt sovellettu neliömetriajattelu.
Ojalan mukaan palveluverkkotyöryhmässä olisi ollut valmiutta lähteä muun muassa kaupungin omistamien tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksien selvittämiseen, mutta sille tuotiin pelkästään neliöistä lähtenyt esitys.
– Lähdettiin liikkeelle aivan väärällä tavalla.
Harjua
tarvitaan
Varsinkin Harjun nuorisotalon kohtalo huolettaa mielenosoitukseen tulleita Staffan Södergårdia ja Otto Kyrklundia.
– Se on monille aloitteleville muusikoille ainoa paikka, jossa he voivat saada käyntiin bänditoimintaa. Meille ja monille muillekin Harjussa kävijöille sen sulkeminen merkitsisi harrastuksen loppumista. Ei minulla, eikä tutuillanikaan ole varaa mennä mihinkään monia tonneja maksaviin studioihin.
Kaverukset eivät hyväksy ollenkaan monien muidenkin heidän arvostamiensa palvelujen lakkauttamiseen tähtäävää listaa.
– Kaupungin tulisi paljon nykyistä paremmin tarjota tiloja ei-kaupalliseen toimintaan. Tiloja löytyy esimerkiksi illat ovensa suljettuina pitävistä kouluista.
uutiskirje 
