Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mallissa rakennusalan koulutus jatkuisi kahden ammattioppilaitoksissa tapahtuvan teoreettis-käytännöllisen opiskelun jälkeen työskentelynä jonkin alalla toimivan yrityksen palkkalistoilla.
– Yritykset takaisivat nuorille kolmanneksi vuodeksi työpaikan, jossa nämä työskentelisivät varttuneiden ammattilaisten parina ja saisivat näin turvatun työpaikan, ansioita ja hyvää harjaantumista. Yritykset saisivat työntekijöitä, joilla on oppimisen into. Oppisopimustuki voisi myös tulla kysymykseen
Harjuniemi esittää uudistusta, koska hän haluaa varmistaa sen, että rakennusalalle alalle saadaan joka vuosi 3 000 koulutuksen saanutta uutta ihmistä.
Irtiotto
tarpeen
Toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaku alkaa maaliskuun alussa ja päättyy 19. päivä. Rakennus- ja kiinteistöpalvelualat ovat liikkeellä nostaakseen nuorten kiinnostusta
– Vedetään vähän takaisin. Otetaan napakka kahden vuoden teoreettinen ja käytännössäkin ammattiin johtava motivoiva koulutusjakso ja taataan sen jälkeiseksi vuodeksi vaikkapa oppisopimuksella tai muulla tavoin, esittää Harjuniemi
Harjuniemi uskoo tällaisen järjestelyn motivoivan oikein toteutettuna nuoria.
Rakennusalan houkuttelevuutta on Harjuniemen mielestä syytä lisätä tällaisella irtiotolla, koska yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeällä rakennus- ja kiinteistöalalla tarvitaan lisää ihmisiä. Hänestä alan tulee osoittaa tämä konkreettisin toimin.
Motivoisi, takaisi
toimeentulon
– Hyvä idea, sanoo Harjuniemen ehdotuksesta ammattioppilaitoksessa Helsingissä kirvesmieheksi kolmatta vuotta opiskeleva Mikko Merälä.
Merälän mielestä uudistus motivoisi varmasti opiskeluun ja sen lisäksi siihen sisältyy houkutteleva taloudellinen porkkana.
– Työmaalla toki oppii paljonkin, mutta opiskelumotiivi kasvaisi, jos tuolta ajalta saisi oikein palkkaa. Koulutukseemme kuuluu nyt työharjoittelua noin vuoden verran. Siltä ajalta saatava korvaus on vain päiväraha 8,75 plus matkakulut. Sillähän ei kukaan elä.
Harjuniemi perustelee aloitettaan Merälän tavoin sen vaikutuksella opiskelumotiiveihin.
– Tällä tavalla rakennusala näyttäisi, että siellä on reilu peli, että ahkerasti opiskelusta on tiedossa palkinto, saa työpaikan.
Aloituspaikkoja rakennus-, maalaus- ja lvi-tekniikan aloilla on Suomen ammattioppilaitoksissa vajaat 4 000. Lähes puolessa paikoista saadaan perinteisen talonrakennusalan oppia.
Tällä hetkellä kaikki opintonsa aloittaneet eivät kuitenkaan suorita opintojaan loppuun.
– Väitän, että minun ehdotuksellani tilanne paranisi, saataisiin tuo määrä kokonaan uusia rakentajia joka vuosi eikä tarvitsisi miettiä, mistä päin maailmaa työvoimaa tänne hommattaisiin.
SRV on valmis
sitoutumaan
Maan suurimpiin rakennusyhtiöihin kuuluvan SRV:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila pitää Harjuniemen ehdotusta hyvänä. Hänestä sitä on syytä viedä eteenpäin.
– Rakennusala voisi näyttää muille mallia ja tehdä yhdessä sellaisen päätöksen, jolla kukin yhtiö sitoutuisi hoitamaan oman kiintiönsä.
Kokkilan mukaan menestyä haluavan yhtiön on syytä huolehtia siitä, että sen palkkalistoilla pääsee nuoria, ammattitaitonsa kehittämisestä innostuneita ihmisiä.
SRV:llä on hänen mukaansa jo pitkään noudatettua käytäntöä, jolla on vuosittain taattu työpaikka oppilaitoksista valmistuville.
– Käytännön toteutuksessa on ollut puutteita, myöntää Kokkila.
Tässä on hänestä yksi syy siihen, että rakennustyömailla on tänään töissä niin paljon muun muassa venäläisiä ja virolaisia.
Vaikutusta myös
työssä jaksamiseen
Rakennusliiton Harjuniemen mielestä rakennusalan houkuttelevuuden lisäämisellä hänen esittämällään tavalla on merkityksensä myös työurakeskustelun kannalta. Malli sopisi hyvin myös ikääntyvien rakentajien työuran pidentämiseen.
– Vaikka kevennystä on tapahtunut paljon, tehdään rakennusalalla edelleen raskasta työtä. Tekniikan keinoin varttuneiden ammattilaisten työpanosta voidaan keventää ja työssä jatkamista helpottaa, mutta sama vaikutus olisi myös sillä, että he saisivat työparikseen nuoren ammattiin opiskelevan.