Kaikki oppositioryhmät allekirjoittivat Vasemmistoliiton aloitteesta syntyneen välikysymyksen pienituloisten toimeentulon turvaamisesta. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie, tähdensi kuitenkin, että jo Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus, jossa sosiaalidemokraatit olivat mukana, salli eriarvoisuuden kasvamisen.
– Kumpikin hallitus on harrastanut vain niin sanottuja kohdennettuja parannuksia etuuksiin. Ja tässä kohdennus tarkoittaa sitä, että mahdollisimman harva saa tuskin yhtään mitään lisää.
Perusturvaksi 750 euroa kuukaudessa
Lapintie toisti Vasemmistoliiton vaatimuksen perusturvan tason nostamisesta 750 euroon kuukaudessa ja alle 10 000 euron vuositulojen muuttamisen kokonaan verottomiksi.
– Pienituloisten reaalitulot laskivat vuodesta 2007 vuoteen 2008, mikä on viimeisin käytössä oleva tieto. Pienituloisten lapsiperheiden määrä on kasvanut. Näissä perheissä on lapsia nyt yli kaksi kertaa niin paljon kuin oli 1990-luvulla, hän summasi edellisten hallitusten saldon.
Lapsilisä 73 prosenttia jäljessä
Julkinen valta on Lapintien mukaan lisännyt tuloerojen kasvua eriyttämällä pääomatulojen verotuksen ja poistamalla varallisuusveron sekä jättämällä perusturvan jälkeen ansiotulojen kehityksestä.
– Jos katsotaan kehitystä vuoden 1994 tammikuusta viime vuoden joulukuuhun, niin jälkeenjääneisyys on huomattava. Jotta ero ansioihin kurottaisiin umpeen, niin työttömän peruspäivärahaa tulisi korottaa 37 prosenttia, yhdestä lapsesta maksettavaa lapsilisää noin 73 prosenttia, opintorahaa noin 60 prosenttia, toimeentulotuen perusosaa noin 44 prosenttia ja täyttä kansaneläkettä sitäkin vajaa 30 prosenttia.
Taitettu indeksi leikkaa satasen joka kuukausi
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa Esko-Juhani Tennilä liitti luetteloon taitetun indeksin, joka on vienyt työeläkeläisiltä jo 15 vuoden ajan sata euroa kuukaudessa.
Pääomatulojen eriyttämisen vaikutusta Tennilä havainnollisti näin:
– Kun Lapin Kullan brändiryöstöä osakemyynnillään edistänyt Per Göstä Viktor Hartwall sai vuonna 2008 pääomatuloa 159 miljoonaa euroa, hän maksoi tulostaan veroa vain 28 prosenttia.
Veronkevennykset 6,7 miljardia euroa
Tennilän mukaan Vanhasen hallitukset ovat tehneet vuodesta 2004 alkaen 6,7 miljardin euron veronalennukset. Tänä vuonna prosenttilinjaa jatkavat kevennykset lisäävät pääministerin palkkaluokassa tuloja noin sata euroa kuukaudessa ja kaupan myyjillä kympin. Työttömät, opiskelijat ja pääosa eläkeläisistä ei tuloveron kevennyksestä hyödy ollenkaan.
Lamaleikkaukset jo käynnissä
Vanhasen hallitus on vakuuttanut, että leikkauksia ei tehdä tässä lamassa. Tennilä oli toista mieltä:
– Tosiasiassa ne ovat jo menossa. Vuoden alussa indeksikorotukset työttömille, opiskelijoille ja eläkeläisille olivat joko nolla euroa tai vain muutama euro kuussa. Kuitenkin hinnat, monet maksut ja asumiskulut nousevat tänä vuonna tuntuvasti. Monissa kunnissa myös verotus kiristyy. Niinpä yli miljoonan suomalaisen reaalitulo putoaa tänä vuonna ja toimeentulo siten vaikeutuu.
Välikysymykseen vastannut sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä puolustautui kritiikiltä. Hänen mukaansa sosiaaliturvaa on tällä vaalikaudella korjattu 730 miljoonan euron edestä.
– Toimeentuloturvaetuuksien painopisteitä ovat erityisesti olleet kansaneläkkeet, vähimmäispäivärahat, perhe-etuudet ja työttömyysturvaetuudet, luetteli Hyssälä.