– Hangon ja Virojoen välillä lumen vesiarvo on lähes kaksinkertainen kuin keskimäärin 50 vuoteen. Se on paljon, Vehviläinen kuvaa.
Hydrologin mukaan tälle alueelle voidaan odottaa tulvia lukuun ottamatta Kymijokea, jonka järvialtaat pystyvät varastoimaan sulamisvedet. Kouvolan seudullakin on satanut lunta neljä kertaa niin paljon kuin normaalisti helmikuussa.
Vehviläinen laskee sen päälle, että tulvilta voidaan välttyä kevään lauhojen ja pakkaskelien jaksottumisella edes kahdeksi kerraksi. Jos jo satanut lumimäärä sulaa kerralla, ollaan monin paikoin liemessä.
Kevään ajoittuminen myöhään lisää tulvariskiä.
Hydrologi arvioi, että myös Vantaanjoessa saattaa olla edessä normaalia suuremmat kevättulvat. Ympäristökeskus pitää todennäköisenä, että vuodesta 1937 alkavan ajanjakson keskimääräinen kevättulvahuippu joessa ylitetään.
Ympäristökeskus laskee, että Vantaanjoen, Porvoonjoen ja Espoojoen vesistöalueella on edessä selvästi suurempi kevättulva kuin viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Pohjanmaalla ei ole talvella satanut paljon normaalia enempää, mutta Vehviläisen mukaan sielläkään ei välttämättä kevättulvista vältytä. Sama koskee Ounasjokea.
Jäidenlähtö voi nostaa veden pintaa
Kevään tulvatilanteeseen vaikuttaa Vehviläisen mukaan ratkaisevasti myös se, miten jokien jäät lähtevät. Nopea jäidenlähtö voi aiheuttaa jääpadon ja nostaa vedenpintaa tuntuvasti. Hydrologin mukaan kevättulvat tuskin vaivaavat Kokemäenjoessa. Porin kohdalla ongelmana ovat yleensä olleet alkutalven hyydepadot.
Kevään ajoittuminen myöhään lisää tulvariskiä. Jos lunta kertyy tavanomaista pitempään ja nopea lämpeneminen sulattaa lumimassaa, tulvia on odotettavissa.
Jääpadot lisäävät tulvariskiä silloinkin, kun virtaama on pieni. Runsaan virtaaman kanssa jääpato voi aiheuttaa suurtulvan.
Ympäristökeskuksen mukaan lumen sulamisesta aiheutuva tulvariski Kymijoessa ja Kokemäenjoessa on kuitenkin pieni, kun järvien vedet ovat alhaalla ja ne pystyvät varastoimaan sulamisvedet.
Tulvan kannalta myönteisenä Vehviläinen pitää myönteisenä sitä, että järviä vedenpinnan taso on syksyllä jäänyt paikoin alhaiseksi. Jatkossa pitäisi säännöstelyllä tasoa laskea edelleenkin, jotta kevään sulamisvesille olisi tilaa.
Ympäristökeskus voi joissakin tapauksissa edellyttää voimalaitosyhtiöitä ja muita säännöstelijöitä laskemaan järvialtaiden vedenpintaa etelän poikkeuksellisen lumitalven takia. Voimalaitokset toimivat niille annettujen säännöstelyohjeiden puitteissa. Niissä myös lumen määrä vaikuttaa juoksutusten toteuttamiseen.