Tiheään asutun Keski-Euroopan oloihin rakennettu postipalveludirektiivi edellyttää postipalvelujen tason säilymistä ja niiden saatavuutta kaikkien asukkaiden ulottuvilla tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta sekä kilpailun nykyistä laajempaa avaamista alalle.
Sinänsä aivan erinomaiset tavoitteet ovat kuitenkin jo itsessään ristiriitaisia. Aivan erityisen ristiriitaisia ne ovat Suomen kaltaisen harvaan asutun maan oloissa.
Palvelutason säilyttäminen saavutetaan direktiivin mukaan määräämällä joku toimiluvan hakija vastaamaan kussakin maassa ns. yleispalveluvelvoitteesta, asiakkaalle saapuvan ja tältä lähtevän postin kulusta viitenä päivänä viikossa. Suomessa tätä virkaa hoitaa Itella, ja sille se lankeaa myös tulevaisuudessa.
EU vaatii muuttamaan Suomen yleisesti toimivana pidettyä postipalvelulakia ensi vuoden alkuun mennessä vastaamaan sen postidirektiiviä.
PAU: Kysymys
on ideologiasta
PAU:n puheenjohtaja Esa Vilkuna kuvaa tilannetta kaikin puolin vaikeaksi. Hänen huolenaan on se miten kyetään turvaamaan palvelut samalla kuin kilpailu on pakko avata.
Nykytilanteessa tiheästi asuttujen alueiden postitoiminnasta saatavilla voitoilla katetaan harvaan asuttuja alueita palvelevasta toiminnasta syntyvät tappiot.
Mitä tapahtuu, jos joudutaan tilanteeseen, jossa kilpailutilanteen synnyttyä tiheästi asutuilla seuduilla toimijan on menestyäkseen alennettava palveluhintojaan, eikä sillä olekaan nykyiseen tapaan mistä kattaa harvaan asutuilla seuduilla keräämänsä tappiot?
Vilkunan mielestä kilpailun vapauttaminen ei välttämättä johdakaan kokonaistilanteen paranemiseen. Hän uskookin EU-direktiivin eteenpäin viemisen olevan ideologinen asia.
– Mutta kun tässä muutokseen on lähdettävä, olisi äärimmäisen hyvä, että laki olisi kaikkien osapuolten kannalta kohtuullinen ja saisi muodon, jolla minimoitaisiin vauriot, joita pahimmillaan kilpailun räväkästä avaamisesta saattaa syntyä.
Suomi jäi
EU:ssa yksin
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n toimeksiannosta tekemässä tutkimuksessa on selvitetty mitä seurauksia EU:n postidirektiivin soveltamisessa Suomessa olisi.
Suomi jäi EU:n käsittelyssä yksin eikä saanut läpi vaatimustaan siitä, että uusille postimarkkinoille tulijoille tulisi markkinoiden avautuessa asettaa samat velvoitteet kuin yleispalveluista vastaavalle. Vain jälkimmäinen – Suomessa tänään Itella Oyj – on velvoitettu koko maan kattavaan postipalvelutoimintaan viitenä päivänä viikossa – ja nimenomaan yhtenäisin hinnoin.
Tämän velvoitteen puuttuminen muista palvelutarjoajilta mahdollistaa kerman kuorijoiden tulon Suomen postimarkkinoille.
Itella Oyj:n
kauhuskenaario
Tutkimuksen tehneen tutkimuskoordinaattori Eero Lehdon mukaan EU:n direktiivin soveltaminen merkitsee sitä, että kilpailun syntyminen Suomen postimarkkinoilla helpottuisi.
PT:n laskelman mukaan Itella Oyj:lle koituu 150–170 miljoonan euron tappiot, mikäli sen kannalta pahin skenaario toteutuisi. Skenaario tarkoittaisi sitä, että yhtiö jatkaisi toimintaansa harvaan asutuilla seuduilla nykyisellä hintatasolla samalla kun se kilpailisi tiheään asutuilla seuduilla nykyisestä selvästi alennetuilla hinnoilla.
Sen kanssa kilpailemassa kaupungeissa olisivat jakeluyhtiöt, jotka keskittyvät pelkästään suurpostituksiin ja vähät välittäisivät esimerkiksi tavallisen postin jakelusta.
Kilpailijat pääsevät helpommalla, koska niiltä ei edellytetä yleispalveluista vastaavalta palvelutarjoajalta edellytettäviä laatuvelvoitteita ja hinnan määrittelykin on vapaata.
Tehotonta
kilpailua
Yhtenäisestä hinnoittelusta Itella Oyj:lle koituvat tappiot olisi Lehdon mukaan mahdollista korvata joko valtion varoin tai kaikilta markkinaoperaattoreilta perittävällä verolla.
Lehdon mielestä ratkaisu, jossa yleispalveluvelvoitettu edelleen huolehtii postipalvelusta kautta maan samalla kun muiden toimijoiden pääsy markkinoille helpottuu, ei ole perusteltavissa tehokkuudella.
Hänen mielestään niin EU:n postidirektiivin soveltamisessa kuin muussakin lainsäädäntötyössä pitäisi säännösten kannustaa vain sellaiseen markkinoille tuloon, jossa uusi yritys on vanhaa tehokkaampi.
Ei tukia, vaan
tasapuolinen kilpailu
Konsernijohtaja Jukka Alhon mukaan Itella Oyj on valmis kilpailuun, mutta reiluun ja tasapuoliseen sellaiseen.
– Kun yleispalveluvelvoitteen haltijalle laitetaan erityisvelvoitteita, joita muille ei laiteta, ei kilpailu ole reilua, ei normaalia.
Alho korosti myös Itella Oyj:n haluavan toimia ilman mitään tukia.
– Haluamme mieluummin säännöt, jotka takaavat tasapuolisen kilpailun.
Alho moitti lainsäätäjiä Suomessa siitä, että muille palvelutoimijoille ei yritetäkään panna velvoitteita.
– Miksi uusille toimijoille eli kerman kuorijoille ei voida panna maksuja tai lisäehtoja. Ei EU:n komissiokaan sitä estänyt. Miksi me olemme tässä asiassa paavillisempia kuin komissio itse? kysyy Itella Oyj:n konsernijohtaja.
Viestintä- ja liikenneministeriössä uutta lakia valmistelevan työryhmän määräaika loppui toissapäivänä. Viestintäneuvos Elina Normon mukaan se saa mietintönsä valmiiksi puoleen kuuhun mennessä. Lain on astuttava voimaan viimeistään 1.1. 2011.
uutiskirje 
