KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kreikka-lainasta päätös pikavauhtia

Kreikkalaiset lukivat maanantain lehdistä, kuinka tiukat ehdot maan talouden pelastamiselle on asetettu.

Kreikkalaiset lukivat maanantain lehdistä, kuinka tiukat ehdot maan talouden pelastamiselle on asetettu. Kuva: Lehtikuva/ DIMITAR DILKOFF

Viime päivien kommentointi Kreikka-lainasta ennustaa värikästä käsittelyä pikavauhdilla eduskuntaan tuodulle lisäbudjetille.

Tuula Kärki
3.5.2010 12.38

Suomen osuus euromaiden tuesta talousahdinkoon ajautuneelle Kreikalle on 1,6 miljardia euroa kolmen vuoden aikana. Kaikkiaan 15 euromaata kokoavat Kreikalle 80 miljardia euroa lainaa. Näin maiden päättäjät päättivät sunnuntaina Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.).

Lisäksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF lainaa 30 miljardia.

Lainojen myöntäminen vaatii kaikkien euromaiden parlamenttien hyväksynnän. Suomen hallitus antoi maanantaina eduskunnalle kuluvan vuoden toisen lisäbudjetin, johon laina sisältyy.

Jo tiistaina kansanedustajat pääsevät sanomaan mielipiteensä asiasta eduskunnan lähetekeskustelussa, josta asia etenee valiokuntakäsittelyyn. Sieltä lopulliseen päätökseen asia saadaan jo ensi viikolla.

Tänä vuonna 550 miljoonaa

Lainoja ei makseta kerralla, vaan neljännesvuosittain, jotta nähdään, toteuttaako Kreikka vaaditut talousuudistukset. Suomen osuus on tänä vuonna 550 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen toisti maanantain tiedotustilaisuudessa, että Kreikkaa on avustettava, koska maan kaatuminen lainoihinsa järkyttäisi koko EU:n taloutta. Kreikan päästäminen maksukyvyttömyyden tilaan aiheuttaisi Euroopassa ja laajemminkin valtioiden, kotitalouksien ja yritysten lainoihin vaikutuksia, joiden seuraus voisi olla uusi taantuma, hallitus perustelee tukea ennen muuta Suomen omalla edulla.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn oli samaan aikaan Saksassa taivuttelemassa maan vastahakoista oppositiota Kreikan lainoittamiseen. Jos jokin euromaa jää sopimuksesta pois, muiden maksuosuus suurenee vastaavasti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Palomuuri Kreikan ympärille

Kreikka pyysi runsas viikko sitten taloudellista tukea aiemmin saamansa lupauksen pohjalta. Vappuviikonloppuna selvisi, että rahaa tarvitaan yli kaksinkertaisesti se, mitä alunperin luvattiin. Kreikalle luvatun 45 miljardin hätäapupaketin sijaan nyt puhutaan 110 miljardista, joka jakautuu kolmelle vuodelle.

– Kreikan ympärille on rakennettava palomuuri, jolla estetään epäluottamuksen leviäminen muihin suuren alijäämän valtioihin, Pääministeri Matti Vanhanen sanoi lauantaina.

Suuri alijäämä on esimerkiksi Portugalissa ja Espanjassa.

Pankkeja pelastamaan?

Opposition puolella tuen antaminen Kreikalle ei ole selvä juttu.

Vasemmistoliiton entinen euroedustaja Esko Seppänen kritisoi vappupuheessaan hallitusta siitä, että se auttaa pelastamaan ne pankit, jotka ovat antaneet rahaa lainaksi persaukiselle, yli varojensa eläneelle Kreikalle.

– EU ei pelasta vain Kreikkaa, vaan se pelastaa Kreikalla voittoja tehneet pankit sen periaatteen mukaan, että voitot privatisoidaan ja tappiot sosialisoidaan, Seppänen ennusti.

Erityisesti saksalaiset ja ranskalaiset pankit ovat lainoittaneet Kreikkaa.

– Pantakoon maksajiksi ne pankit, jotka ovat Kreikan velkaannuttaneet ja siitä suuret voitot keränneet. Jo riittää pankkien omistajien pelastaminen julkisin varoin.

Seppäsen mukaan näin pelastetaan Kreikan työläiset sisäiseltä devalvaatiolta.

– Työttömyydeltä, palkanalennuksilta ja suurilta sosiaaliturvan leikkauksilta.

Myös kristillisdemokraattien kansanedustaja Bjarne Kallis vaati maanantaina, että EU:n laina Kreikalle ei saa rikastuttaa pankkeja. Hän ihmettelee, miksei EU helpota Kreikan tilannetta valtavan lainanannon sijaan vaatimalla pankkeja kohtuullistamaan Kreikalta perittyä ylisuurta korkoa.

– Pankkien saamat 13-14 prosentin korot päätyvät lopulta kreikkalaisten ja muiden eurooppalaisten veronmaksajien maksettavaksi.

Uhrauksia Kreikan hyväksi?

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ehti sunnuntaina toteamaan, ettei Kreikan tuki ole läpihuutojuttu.

– On luonnollista, että eurooppalaiset valtiot ovat solidaarisia toisilleen ja tukevat toisiaan vaikeuksissa. Neuvotellun tukipaketin ehdot ovat kuitenkin pienituloisille kreikkalaisille mahdottomia.

Hän muistutti, että tavalliset kreikkalaiset eivät ole ajaneet maata ahdinkoon.

– Kreikan aikaisemmat hallitukset ovat johdonmukaisesti sumuttaneet muita. Tästä sumutuksesta on saatava täysi selvyys ennen kuin tukea voidaan edes harkita, Arhinmäki sanoi.

– Valtiovarainministeri Jyrki Katainen vaatii suomalaisilta uhrauksia, mutta samanaikaisesti hänen mielestään meidän pitää pelastaa kreikkalaiset.

Hän totesi, että Vasemmistoliitto ei pidä neuvoteltua tukea hyväksyttävänä.

– En usko, että tuet ovat eduskunnassa mikään läpihuutojuttu.

Moraalitonta auttamista?

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma arvioi, että Kreikan joutumisella maksukyvyttömäksi olisi laajoja seurausvaikutuksia. Espanja, Italia ja Portugali joutuisivat seuraavaksi spekulaatioiden kohteeksi.

– Kreikan ja Kreikalle lainanneiden pankkien pelastaminen pitää sisällään ison moraaliongelman. Jos Kreikalle lainanneet pankit ovat liian suuria kaatumaan, ollaanko jälleen tilanteessa, jossa väärin tekemisestä palkitaan julkisilla tuilla?

Heinäluoma arvosteli pääministeriä poukkoilusta.

– Vielä kuukausi sitten Vanhanen mainosti, kuinka tuottoisaa Suomelle on lainata Kreikan valtiolle. Suomi tekisi lainajärjestelyissä tuntuvaa voittoa. Sanoin silloin, että Vanhaselta ovat unohtuneet talouden alkeelliset tosiasiat: isomman tuoton vastapainona on iso riski, lainojen menetys.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton kansanedustajat Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Minja Koskela (oik.), SDP:n Tytti Tuppurainen (2 vas.) ja vihreiden Sofia Virta oppositiopuolueiden köyhyyttä ja elinkustannusten kasvua käsittelevän, vasemmistoliiton aloitteesta tehdyn välikysymyksen tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

”Oikeistohallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan jäljet ovat rumat” – Vasemmistoliitto, vihreät ja demarit jättivät välikysymyksen köyhyyskriisistä

Kun Suomessa keskustellaan talouspolitiikasta, keskeisiä auktoriteetteja ovat valtiovarainministeriön virkamiehet. Heidän roolinsa korostuu etenkin eduskuntavaalien alla.

Näin KU kertoi vuonna 2023, miten valtiovarainministeriöstä tuli talouskeskustelua ohjaava superministeriö

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

Hallitukselta on jäämässä todella synkkä pahoinvoinnin ja syrjäytymisen perintö, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

Uusimmat

Vasemmistoliiton kansanedustajat Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Minja Koskela (oik.), SDP:n Tytti Tuppurainen (2 vas.) ja vihreiden Sofia Virta oppositiopuolueiden köyhyyttä ja elinkustannusten kasvua käsittelevän, vasemmistoliiton aloitteesta tehdyn välikysymyksen tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

”Oikeistohallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan jäljet ovat rumat” – Vasemmistoliitto, vihreät ja demarit jättivät välikysymyksen köyhyyskriisistä

Kun Suomessa keskustellaan talouspolitiikasta, keskeisiä auktoriteetteja ovat valtiovarainministeriön virkamiehet. Heidän roolinsa korostuu etenkin eduskuntavaalien alla.

Näin KU kertoi vuonna 2023, miten valtiovarainministeriöstä tuli talouskeskustelua ohjaava superministeriö

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

Arkistokuva Thaimaan ja Myanmarin rajalta. Jopa kuusi miljoonaa myanmarilaista asuu Thaimaassa.

Neljä tarinaa maanpaosta – Myanmarin vastarinta kukoistaa Thaimaassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

 
02

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
03

Kultasormi karkaa – Jani Volanen kertoo, miksi hylkää luomuksensa ennen aikojaan

 
04

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

 
05

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

05.04.2026

Poskettoman hyvä ”påskekrim” Huuto syntyi kahden norjalaisen dekkariveteraanin yhteistyönä

04.04.2026

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

04.04.2026

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

03.04.2026

”Suomessa tehdään kengännauhabudjetilla teknisesti Hollywood-tasoista elokuvaa”

03.04.2026

Nicaraguan maanpaossa elävien journalistien mahdollisuudet kapenevat entisestään

02.04.2026

Perulaistoimittajia uhkaillaan väkivallalla ja raastuvalla

02.04.2026

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

02.04.2026

Rehellinen Kreikka, jonka Kapodistrias olisi voinut perustaa

02.04.2026

Verkkoyliopisto tuo toivoa Afganistanin naisille – ”Se pelasti minut pimeydestä”

01.04.2026

Emme muista sotia, jotka melkein syttyivät

01.04.2026

Vasemmistoliitto jättää välikysymyksen köyhyydestä – vihreät mukana, SDP harkitsee

31.03.2026

Kiina kehittää humanoidirobotteja työvoimapulan pelossa

31.03.2026

SAK kannustaa Suomea takaisin pohjoismaiselle tielle: ”Luottamus on palautettava”

30.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset