Varsinais-Suomen ely-keskus ei myönnä kalastajille lupaa steriloida merimetson munia. Keskus ei salli myöskään lintujen ampumista keväällä.
Keskus sallii rauhoitetun eläimen ampumisen vain syksyllä. Varsinais-Suomen merimetsotyöryhmän aloitteesta Suomen ympäristökeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus saivat luvan tutkimushankkeelle, jossa Mynälahden kolmesta koloniasta lintuja voidaan häiritä keskeisen kalastusalueen ulkopuolelle.
Kalastajat saavat häiritä keväällä ja ampua syksyllä merimetsoja Lokalahden Varanpäässä Pohiloisen luodolla. Häirinnän tavoitteena on estää pesiminen kokonaan. Mikäli häirinnästä huolimatta hautominen joillakin yksilöillä jatkuu, siitä on luovuttava.
Syksyllä kalanpyydysten tuntumassa tapahtuvan ampumisen tarkoituksena on rajoittaa pohjoisesta muuttavien merimetsojen ruokailua ammattikalastusalueilla. Saatuja kokemuksia tullaan hyödyntämään ensi keväänä.
Ely-keskuksessa on edelleen vireillä kolme hakemusta, jotka koskevat lintujen häirintää ja ampumista syksyllä. Anomukset koskevat Saaristomerta, ja Säkylän Pyhäjärveä.
Saaliiksi päättyy myös talouskalaa
Merimetsojen saaliiksi päätyy aikaisemmista tutkimuksista poiketen enemmän talouskalaa. Viime vuonna tehdyn poikasaikaisen ravinnonkäyttötutkimuksen mukaan lintujen saaliista muodostui yli 13 prosenttia kuhasta ja 27 ahvenesta. Kappalemäärittäin tämä merkitsee vähintään miljoonaa kuhaa ja 4,2 miljoonaa ahventa.
Linnut karkottavat saaliskaloja myös rantavesiin kalastajilta ulottumattomiin.
Suomen merimetsokanta on vahvistunut 2000-luvulla muutamasta kymmenestä pesivästä parista tuhansiin. Kolonioita Suomen ympäristökeskuksen laskennoissa on pari kymmentä. Kantoja on vahvistanut Itämeren rehevöityminen ja sen seurauksena merimetson saaliin saatavuuden oleellinen parantuminen.
Suomessa poikastuoton parantumisen ohella kantaa on vahvistanut muutto etelästä, jossa lajin ekologinen kantokyky on jo täyttynyt.