EU-maat sopivat maanantaiyönä 750 miljardin euron lainajärjestelmästä estääkseen Kreikan talouskriisin leviämisen muualle Eurooppaan. Summa koostuu euromaiden 440 miljardin euron lainatakuista, EU-komission 60 miljardin vakautusrahastosta ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 250 miljardin euron osuudesta.
Järjestelmällä on tarkoitus tukea EU-maita, jos ne kriisiytyvät eivätkä saa muualta lainaa kohtuullisella korolla. Suomen osuus lainatakuista olisi 8,14 miljardia euroa. Edellisviikonloppuna sovitun Kreikan tukipaketin mukaan Suomi lainaa Kreikalle jo 1,5 miljardia euroa.
– Nyt pyritään lepyttämään markkinoita tyydyttämällä etukäteen usean maan velanottotarvetta, sanoo erikoistutkija Pekka Sauramo Palkansaajien tutkimuslaitokselta.
Maailman pörssit kiittivät: Euro lähti nousuun.
– Se on yksi esimerkki siitä, että luottamus rahoitusmarkkinoilla on palautumassa, hän sanoo, mutta varottaa tuulettamasta.
– Ei tämä tähän lopu. Tälläkin ratkaisulla vain voitetaan aikaa.
Kriisi Kreikkaa syvemmällä
Euroopan talouskriisi on saanut nimensä Kreikalta ja Kreikkaa on toista viikkoa pilkattu ja haukuttu.
Turhanpäiten, arvioi Sauramo. Euroalueen talouskriisillä on syvemmät syyt.
– Perusvika on se, että yhteistä rahaa on pidetty harmittomana välineenä, joka ei pakota yhteiseen talouspolitiikkaan, Sauramo sanoo.
– Nyt kokemus on osoittanut, että kyllä se pakottaa. Se olisi pitänyt nähdä jo yhteistä rahaa ja Maastrichtin sopimusta tehtäessä.
Yhteinen raha edellyttää liittovaltiota
Sauramo sanoo, että esimerkiksi unionin talouskomissaari Olli Rehnin tuoreet puheet kansallisten budjettien valvonnan lisäämistä EU:ssa kuvastavat pyrkimystä rakentaa liittovaltiota.
– Yhteinen raha yksinkertaisesti pakottaa siihen, että Euroopan unionista ja euromaista tulee muodostaa liittovaltio. Liittovaltiolla on yksi parlamentti, yksi hallitus ja yksi valtiovarainministeriö.
Liittovaltiokehitystä ei Sauramon mielestä voi estää, jos aiotaan pitää yhteinen raha.
– Se pakottaa liittovaltiorakenteiden lisäämiseen. Eli euroslangilla sanottuna poliittisen integraation syventämiseen.
Sauramo korostaa, että tämä ajatuskulku ei tullut yllätyksenä.
– Joillekin poliitikoille se on saattanut olla yllätys, vaikka federalistit rahaliittoa valmisteltaessa olivat valmiita vahvistamaan liittovaltiokehitystä.
Olli Rehn sanoi Kauppalehdessä, että budjettien ennakkoseuranta on kaiken a ja o.
– Tässä ongelma syntyy siitä, että erilliset poliittisen päätöksenteon elimet pohjaavat kansallisvaltioasetelmaan, Sauramo vastaa.
– Jos komissio alkaa valvoa kansallisten parlamenttien toimia, tilanne on hyvin problemaattinen kansanvallan toteutumisen kannalta.
Markkinat ovat loogiset
STT:n mukaan valtiovarainministeri Jyrki Katainen arvioi maanantaiyön päätöksen tultua julki todennäköisyyden olevan äärettömän pieni sille, että kriisilainojen tarvitaan.
– Näillä järjestelyillä holtittomasti ajelehtivat markkinat saadaan tolkkuihinsa ja tuhot minimoitua, Katainen sanoi Brysselissä.
Sauramo ihmettelee ministerin sanavalintaa.
– On väärin sanoa, että markkinat käyttäytyisivät jotenkin holtittomasti. Taustalla on sijoittajia, jotka pyrkivät oman taloudellisen tuloksensa maksimoimiseen. Se on määrätietoista toimintaa, hän sanoo.
Kasvu tyrehtyy Suomessa
Sauramo ei maalaa Suomeen kauhuskenaarioita, mutta arvelee, että alkuvuoden talousennusteita on alennettava. Palkansaajien tutkimuslaitos ehti kuukausi sitten ennustaa kolmen prosentin kasvua.
– Kreikassa ihmiset kärsivät ja Suomessakin elpyminen on vaivalloista, Sauramo tiivistää.
– Arviot työttömyyden kääntymisestä laskuun voivat osoittautua liian toiveikkaiksi.
Sauramo muistuttaa myös sijoittajien vastuusta.
– Se on tässäkin ratkaisussa yksi keskeinen kysymys. Missä määrin sijoittajat joutuvat kantamaan sijoittamisen riskiä ja missä määrin eivät? Se on yhä avoinna.
uutiskirje 
