Mitä korkeampi koulutus, sitä todennäköisempää on pysyä työssä vanhuuseläkeikään asti, kertoo Jyväskylän yliopistossa perjantaina tarkastettava väitöskirja.
Tutkijana Tilastokeskuksessa työskentelevä Noora Järnefelt sanoo väitöstutkimuksen tulosten tukevan näkemystä, että nuoret ja paremmin koulutetut ikäluokat jatkavat työssä pidempään ja pidentävät siten työuria tulevaisuudessa.
Koulutustasojen välillä on Järnefeldtin mukaan selviä eroja myös työuran ennenaikaisessa päättymisessä. Mitä matalampi koulutustaso, sitä suurempi on riski varhaiseen työuran päättymiseen. Etenkin työuran ennenaikainen päättyminen työttömyyteen tai työkyvyttömyyseläkkeelle on selvästi yleisempää perusasteen koulutuksen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla. Sen sijaan korkea koulutus lisäsi varhennetun vanhuuseläkkeen käyttöä.
Ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta varhennetulle vanhuuseläkkeelle jääminen oli mahdollista jo 60 vuoden iässä, julkisella sektorilla jopa 58 vuoden iässä. Tätä mahdollisuutta hyödynsivät tutkimuksen mukaan erityisesti korkeakoulutetut miehet.
– Eläkeuudistusta voidaan pitää siltä osin sosiaalisesti kestävänä, että varhennetun vanhuuseläkkeen ehtojen heikennykset kohdistuivat etupäässä korkeasti koulutettuihin, joilla on yleisesti ottaen paremmat edellytykset pysyä pitkään työelämässä. Sen sijaan niin sanottuun työttömyysturvaputkeen kohdistuvat muutokset kirpaisevat erityisesti vähemmän koulutettuja.
Tehtävämuutoksilla lisää työvuosia
Työhön ja työmarkkinoihin liittyvät tekijät selittävät suurelta osin sen, että korkeakoulutuksen saaneet pysyvät työelämässä pitempään kuin pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat. Muun muassa työtehtävä, työnantajasektori ja asema ammattirakenteen muutoksessa olivat korkeasti koulutetuilla edullisimmat pitkään työssä pysymisen kannalta.
– Työtehtävien ja henkilöstökäytäntöjen kehittämisellä voidaan pidentää työuria ja tukea myös vähemmän koulutettujen pysymistä pidempään työelämässä, Järnefelt painottaa.
Ylemmille toimihenkilöille tyypilliset tutkimus-, suunnittelu- ja opetustehtävät olivat suotuisimmat pitkään työssä jatkamiselle. Sitä vastoin johtotehtävissä ei jakseta sen pitempään kuin tuotantotyössä.
Työnantajan toimet ja ammattirakenteen muutos vaikuttavat merkittävästi mahdollisuuksiin pysyä pitkään työssä. Valtiolla ja kunnissa pysytään työssä vanhuuseläkkeelle asti todennäköisemmin kuin yksityisellä sektorilla..
– Osittain tätä selittää julkisen sektorin vanhat, alemmat eläkeiät, jotka on helpompi saavuttaa ja osittain julkisen sektorin alempi työttömyysriski, Järnefelt arvioi.
Tutkimus perustuu laajaan rekisteriaineistoon, jolla seurattiin 50-64-vuotiaiden palkansaajien työssä pysymistä ja työstä poistumista vuosina 1997-2000.
uutiskirje 
