Uunituore The Work Foundationin julkistama raportti kertoo kuinka oikeassa SAK:n eläke- ja työturva-asioiden päällikkö Kaija Kallinen olikaan todetessaan sosiaali- ja terveysministeriön eläkefoorumissa tiistaina, että työuran pituudesta käytävässä keskustelussa on muistettava pitää tavoitteena vähentää työkyvyttömyyseläkkeiden suurta määrää.
Tuon raportin mukaan työkyvyttömien osuus työikäisistä on E27 EU-maasta kaikkein korkein Suomessa.
Ennusteet johtaneet harhaan
Professori Juha Alhon mukaan viralliset ennusteet ovat kerran toisensa jälkeen aliarvioineet sen, miten ihmisten elinikä pitenee. Esimerkkinä Alho toi esille Tilastokeskuksen ennusteen vuonna 1991. Tuolloin ennustettiin naisten keskimääräisen eliniän olevan tänä vuonna 80,2 vuotta. Se on nyt 83 vuotta.
Toisen professorin, Seppo Koskisen mukaan naisten eliniän odote on noussut Suomessa 30 vuodessa viidellä, miesten kuudella vuodella. Tämä väestön ikärakenteen vanheneminen on ilmiö, joka jatkuu tulevaisuudessa nopeasti.
Iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn on todettu tutkimuksissa parantuneen ikärakenteen vanhenemisen kanssa samaan aikaan. Tästä kertovat myös selvitykset ikäihmisten käsityksistä omasta työkyvystään.
Toimintakyvyssä suuria eroja
Koskisen mukaan toimintakykyisten vuosien lisääntyminen samaan tahtiin eliniän lisääntymisen kanssa kertoo, että lisääntyneet vuodet ovat olleet nimenomaan toiminnallisia vuosia.
Toimintakyvyssä on kuitenkin suuria eroja eri väestöryhmien välillä. Työ- ja toimintakyky on iäkkäimmissä ikäryhmissä sitä rajoittuneempaa mitä vähemmän koulutetusta ryhmästä on kysymys. Vähän koulutusta saaneiden lisäksi huomiota tarvitseviksi ryhmiksi Koskinen nimeää naislesket, yksinäiset miehet, maatalousyrittäjät ja työttömät.
Koskisen johtopäätelmä on linjassa Kaija Kallisen peräämän tavoitteen työkyvyttömyyseläkeläisten määrän pudottamisesta kanssa. Hänen mukaansa tavoitteeksi on otettava merkittävä väestön toimintakyvyn kohentuminen. Tämä tarkoittaa näiden väestöryhmien elinolosuhteiden parantamista.
Elinaikakerroin alkanut purra
Vuoden 2005 eläkeratkaisun yhteydessä sovittu elinaikakerroin alkaa ensimmäisen kerran vaikuttaa vuonna 1948 syntyneiden eläkkeen määrään. Kerroin alentaa heidän eläkettään vajaalla prosentilla. Elinajan pitenemisen johdosta koko elinaikana nautittu eläke pysyy kuitenkin keskimäärin yhtä suurena kuin vuonna 2009 eläkkeelle siirtyneiden eläke.
Eläkkeen alentuminen on kompensoitavissa jatkamalla työskentelyä 63 ikävuoden jälkeen.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantalan mukaan vuonna 1987 syntyneen elinaikaodote on 65 kuukautta pitempi kuin vuonna 1947 syntyneellä. Tästä seuraa, että vuonna 1987 syntyneen elinaikakerroin on 30 kuukautta (kun 1947 syntyneellä se on 0 kuukautta).
Tällaiseen tilanteeseen on eläkejärjestelmän reagoitava. Keinoja haarukoitaessa vaikuttaviksi muuttujiksi tulevat ensimmäiseksi laskelmat elinajanodotteesta ja kehityksestä väestön kuolleisuudessa. Keinot haarukoituvat eläkemaksujen muuttamisesta muutoksiin eläketason ja eläkkeelläoloajan pituudessa
Eläketaso vs. työuran pituus?
Myös ratkaisua kaipaavana ongelmana, jossa eläkejärjestelmällä on tehtävänsä.
Rantala tuo esille julkisen talouden kestävyydestä huolehtimisen. Työvoiman riittävyys ja hoivapalvelujen tarpeen kasvu ovat tekijöitä, jotka koettelevat tuota kestävyyttä.
uutiskirje 
