Sitran ohjelman tavoitteena sanotaan olevan luoda koko kansalle yhtä hyvä perusterveydenhuolto mitä työterveyshuolto nykyisellään tarjoaa työllisille.
– Terveyserot kasvavat ja terveyspalvelujen saatavuudessa on suuria eroja. Jos nykykehityksen annetaan jatkua alkaa suomalaisessa terveydenhuollossa vallita amerikkalainen malli, jota paljastavimmillaan ilmentää se, että 50 prosentille vastasyntyneistä otetaan terveyspalveluja varten vakuutus, tähdentää Sitran kuntaohjelmajohtaja Antti Kivelä.
Kivelän mukaan kansallinen hyvinvointi kärsii, jos terveydenhuollon nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä saa jatkua.
Nykyisen tilalle ohjelmassa rakennettava rahoitusjärjestelmä olisi kansallinen ja siinä erotetaan tilaaja tuottajasta. Alalle toimivien palvelutuottajien laatua valvotaan. Valvonnan yhdeksi välineeksi perustetaan edelleen puuttuva yhtenäinen kansallinen tietojärjestelmä.
Terveydenhuollon rahoituksella olisi kolme lähdettä; kunnalliset verotulot, valtionosuudet sekä työnantajien työntekijämääränsä perusteella maksama rahoitus.
Lääkäriin missä haluaa
Järjestelmän katsotaan koituvan kansalaisten hyödyksi, koska se merkitsee valinnan vapauden ja palvelujen lisääntymistä, palvelujen laadun ja tasa-arvoisuuden paranemista. Verorasituskin alenisi.
Valinnanvapaudessa otetaan mallia Ruotsista, jossa potilas on kuluvan vuoden alusta voinut valita vapaasti hoitavan lääkärin tai terveyskeskuksen mistä haluaa. Kuten Ruotsissa – ei Suomessakaan lääkäri voisi kieltäytyä ottamasta potilasta vastaan. Toisaalta potilaalla olisi oikeus vaihtaa lääkäriä
Kansalaisen perushoidosta vastaisi omalääkäri, joka voi olla kunnallinen terveyskeskus, yksityinen terveysasema tai yksityislääkäri. Omalääkäri koordinoisi kansalaisen koko hoitoketjua.
Työterveysasemat poistuisivat nykymuodossaan. Ne vertautuisivat muihin palvelutuottajiin ja joutuisivat ottamaan vastaan kenet tahansa asiakkaaksi haluavan.
Kilpailu, mutta rajoitettu
Järjestelmän avainasioita olisi kilpailun avautuminen. Kilpailulla olisi terveyspalvelujen tarjonnassa kuitenkin rajoite, joka syntyy siitä, että tuottajien välinen kilpailu tapahtuu annetuilla hinnoilla.
– Tämä takaa sen, että kilpailussa painottuu laatu, katsoo ohjelmaa rahoitusasiantuntijana laatinut tutkimusprofessori Aki Kangasharju. Hintarajoitettu kilpailu johtaisi kansalaisten hyödyksi koituvaan tehokkuuden nousuun.
Kunnan uskotaan pärjäävän
Tuottajat voivat useiden maiden käytännön tapaan olla edelleen kunnallisia, mutta myös muita.
Ohjelman laatijoiden mielestä kunnallinen toiminta olisi nykyiseen kermankuorintaa harrastaneeseen yksityisen toimintaan verrattuna ylivertaisessa kilpailuasemassa laajan palvelu- ja tuotevalikoimansa ansiosta.
Äkillisten vaikeitten sairauksien ja päivystystapausten hoitoa ei kuitenkaan vapautettaisi kilpailulle. Niistä vastaisivat eri puolilla maata sijaitsevat erikoissairaanhoidosta vastaamaan kykenevät päivystyssairaalat.