Rakennusliiton 2. puheenjohtaja Kyösti Suokas esitteli Viikkolehden haastattelussa viime perjantaina mallin, jolla hänen mielestään hyvin suuri osa niin ulkomaisesta kuin kotimaisestakin harmaasta työvoimasta olisi saatavissa kuriin varsin helposti ja ilman merkittäviä kustannuksia.
Laki edellyttää jo rakennustyömailla työskentelevien pitävän tunnistekorttia, jossa näkyy työntekijän ja työnantajan nimi.
Suokas esittää, että tähän korttiin lisättäisiin verokoodi, jonka avulla olisi valvottavissa onko työntekijä rekisteröitynyt ja verottajan tiedossa. Työpaikan luottamusmies tai vastaava mestari voisivat ottamalla yhteyttä verottajaan myös tarkistuttaa työntekijän tiedot.
– Tämä esitys toteuttamalla saataisiin aikaan käytännössä ilman minkäänlaisia lisäkustannuksia lähes aukoton järjestelmä, jos kaikki halukkaat voisivat maksaa veronsa ja työmaalla voidaan reaaliaikaisesti saada kiinni veronsa laiminlyövät, toteaa Suokas.
Kukaan ei vastaa
– Perusasiat pitäisi saada lainsäädännössä kuntoon, jotta viranomaisilla olisi nyt puuttuvat riittävät mahdollisuudet valvoa nimenomaan ulkomaisten ja ulkomaisten yritysten palveluksessa olevaa työvoimaa, painottaa puolestaan Markku Hirvonen. Hirvonen jäi toissa vuonna eläkkeelle verohallinnosta (toimi viimeksi viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin vetäjänä), mutta on jatkanut työskentelyä alalla.
Hän pitää harmaan talouden valvonnassa tällä hetkellä keskeisenä puutteena sitä, että kukaan ei vastaa ulkomaalaisten työnantajien palveluksessa olevien veroista, kun heidän pitäisi maksaa veroja Suomeen. On katsottu, ettei ulkomaalaista työnantajaa voida velvoittaa toimittamaan ennakonpidätyksiä tänne. Myös valvonta puuttuu.
Markku Hirvonen sanoo itse olleensa voimakkaasti ajamassa rakennustyömaille pakollista tunnistekorttia tai kulkulupaa. Tässäkin järjestelmässä, jota hän sinänsä pitää hyvänä, on ollut selviä aukkoja.
– Vähintään yhtä tärkeä kuin rinnassa oleva tunnistekortti on se, että työmaalla on selkeä luettelo tai tiedosto siitä, keitä siellä on työssä. Idea on se, että viranomaiset voisivat verrata luetteloja ja tunnisteita omiin tietoihinsa. Se olisi ehkä tässä järjestelmässä se tärkein asia.
Korttien tarkastelu ei paljon auta, kun niissä voi olla vaikka keksittyjä nimiä.
Edes puutteellista lakia ei noudateta
Ongelmaksi muodostuu Hirvosen mielestä käytännössä se, että esimerkiksi työsuojelutarkastaja ei työmaakäynnillään ilman tuollaista luetteloa mitenkään pysty varmistamaan, että onko hänellä tieto kaikista työmaalla työskentelevistä, kuka siellä työskentelee ja kenen palveluksessa.
– Laki tunnisteita jäi aikanaan puutteelliseksi, kun tämä luettelon pitäminen ei ollut siinä mukana. Työ ja elinkeinoministeriö on jälkeenpäin vedonnut siihen, että on olemassa yleislaki, joka velvoittaa rakennustyömaastakin vastaavan pitämään luetteloa siitä, keitä työmaalla työskentelee.
Elävä elämä osoittaa, että lakia ei ole noudatettu.
Valvonta vaikeata
Rakennusalan harmaassa taloudessa on keskeisesti kysymys ulkomailta tulevista työntekijöistä ja varsinkin ulkomaisten firmojen palveluksessa työskentelevistä. Kotimainen harmaa työvoimahan on saanut antaa tilaa ulkomaiselle ja vähentynyt.
Ulkomailta tulevaa työvoimaa koskeva perussäännöstö on paitsi puutteellinen myös sekava, ja siksi verohallinnon mahdollisuudet valvoa säännösten noudattamista ovat kehnot. On esimerkiksi erittäin vaikeata selvittää kauanko joku ulkomaalainen on ollut työskentelemässä Suomessa, onko hänen ulkomaalainen työnantajafirmansa toiminut täällä niin pitkään, että sille on muodostuisi kiinteä toimipaikka.
Markku Hirvonen uskoo, että muutos näissä asioissa veisi harmaan talouden valvontaa eteenpäin Suokkaan esittämää verokoodia paremmin. Sitä paitsi – suomalaisen työntekijän verotiedot verottaja saisi selville jo nykyisen tunnistekortin tiedoilla.
Hirvonen miettii myös millainen tunniste vaadittaisiin niiltä ulkomaisilta työntekijöiltä, joiden ei pidäkään maksaa veroja Suomeen.
– Hehän ovat kaikkein ongelmallisimpia tapauksia harmaan talouden kannalta.
uutiskirje 
