Ihmisten liian vähäisestä liikkumisesta on muodostunut jo maailmanlaajuinen murheen aihe, johon asiantuntijat käyvät käsiksi Jyväskylässä tiistaina käynnistyvässä World Sport for All -liikuntakongressissa.
Australialaisen professorin Wendy J. Brownin mukaan liikkumattomuudesta on tehnyt globaalin ongelman se, että työperäinen liikunta vähenee koko ajan myös kehitysmaissa, kun automaatio lisääntyy maanviljelyksessä sekä tuotannossa ja kun samaan aikaan moottoriajoneuvojen käyttö yleistyy.
Länsimaissa työperäinen liikunta on vähentynyt merkittävästi jo useiden vuosikymmenten ajan. Yleisistä oletuksista poiketen vapaa-ajan liikunta ei ole kansainvälisellä tasolla kuitenkaan vähentynyt, vaan vuosituhannen vaihteen jälkeen suurimmassa osassa kehittyneitä maita vapaa-ajan liikunta on jopa lisääntynyt. Lisäys johtuu muun muassa siitä, että päivittäisiä matkoja kuljetaan yhä enemmän kävellen ja kävelyä harrastetaan muutenkin.
Järjestettyyn liikuntaan osallistuminen ei sen sijaan ole niinkään lisääntynyt. Brown arvelee myönteisen kehityksen vapaa-ajan liikunnassa olevan seurausta siitä, että aikuiset ovat omaksuneet viestin liikunnasta osana terveitä elämäntapoja.
Brown on kuitenkin huolestunut siitä, ettei vapaa-ajan liikunta näytä lisääntyneen lasten ja nuorten keskuudessa eikä myöskään nuorten aikuisten (alle 35-vuotiaat) eikä yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä. Nämä ryhmät vaativatkin Brownin mukaan erityishuomiota.
Liikkumattomuudesta iso lasku
Yhdysvaltalainen professori Peter Katzmarzyk muistuttaa, että liikkumattomuus on merkittävä ennenaikaisen kuoleman ja kroonisten sairauksien riskitekijä. Maailman terveysjärjestö WHO on laskenut, että liikkumattomuus on maailmanlaajuisesti neljänneksi suurin kuolleisuuden riskitekijä. Liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain 3,2 miljoonaa kuolemaa eli 5,5 prosenttia kaikista kuolemantapauksista.
Liikkumattomuutta pidetäänkin nykyään perinteisten riskitekijöiden, kuten korkean verenpaineen, verensokerin ja kolesterolin sekä tupakoinnin ohella yhtenä merkittävimmistä globaaleista terveysongelmista.
Liikkumattomuudesta aiheutuu sekä suoria että epäsuoria kansantaloudellisia kustannuksia. Suoraan liikkumattomuus näkyy kasvavina sairaanhoitomenoina ja epäsuorasti muun muassa tuottavuuden laskuna, työkyvyttömyytenä sekä ennenaikaisina kuolemantapauksina.
Professori Katzmarzyk muistuttaa, että liikunnan sisällyttämisellä terveelliseen, aktiiviseen elämäntapaan on merkittäviä pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia paitsi yhteiskunnalle myös yksilöille itselleen. Katzmarzyk kannustaakin etsimään yhä uusia toimintatapoja, joilla suurissa väestömäärissä saadaan aikaan liikunnalliseen elämäntapaan ohjaavia muutoksia mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Tiistaina käynnistyvä World Sport for All on maailman suurin kunto- ja terveysliikuntakongressi, johon kokoontuu asiantuntijoita eri puolilta maailmaa.