Pankit ovat säästymässä ainakin toistaiseksi maailmanlaajuiselta pankkiverolta, vaikka sitä puoltavat niin Kansainvälinen valuuttarahasto, USA, EU kuin Euroopan suurimmat talousmahditkin.
Maailmantalouden johtavista maista koostuvan G20-ryhmän valtiovarainministerit pudottivat Etelä-Koreassa pidetyssä kokouksessa viime viikonloppuna kattavan veron pois kesäkuun lopussa pidettävän ryhmän huippukokouksen asialistalta. G20-ryhmässä pankkiveroa on vastustanut etenkin huippukokouksen puheenjohtajamaa Kanada, joka ei ole joutunut pelastamaan pankkeja yhteiskunnan varoin.
G-20 maiden valtionvarainministerien mukaan pankkien pitäisi osallistua talouskriisin hoidon rahoitukseen vain niissä maissa, joissa pankkien pelastamiseen on käytetty yhteiskunnan rahoja.
Vero voi jäädä pienemmäksi
Pankeilta on jo joissakin maissa päätetty kerätä veroluonteista maksua menneiden ja tulevien kriisien hoitoon. Esimerkiksi Ruotsi kerää pankeilta vuodessa 280 miljoonaa euroa. Suomi ajaa EU:ssa veron toteuttamista.
EU:n komissio esitti toukokuun lopulla suunnitelman EU-maihin perustettavista rahastoista. Niillä ei pelastettaisi pankkeja ja niiden omistajien rahoja vaan mahdollistettaisiin tulevaisuudessa kriisipankkien hallittu alasajo.
EU:n komissio ei vielä esittänyt, minkä suuruista veroa pankeilta perittäisiin vaan tähän ja muihin yksityiskohtiin palataan lokakuussa. G-20 -ryhmässä esiin tullut vahva vastustus voi johtaa siihen, että vero jää suuruudeltaan odotettua pienemmäksi, jos pankit eivät kaikissa merkittävissä maissa joudu samanlaista veroa maksamaan.
Toisaalta seuraus voi olla se, että pankkien vakavaraisuusvaatimuksia uudistettaessa niiltä vaaditaan enemmän omia pääomia suhteessa niiden ottamiin riskeihin.
Rahoitusmarkkinavero edelleen esillä
Pankkiverosta erillinen rahoitusmarkkinavero, jonka ajamisessa etenkin Ranska on ollut aktiivinen, on edelleen EU:n asialistalla. Ranskassa ja Belgiassa on jo vuosia sitten säädetty laki rahoitusmarkkinaverosta. Veroprosentti on kuitenkin nolla, kunnes vero otetaan käyttöön laajemmin.
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ilmoitti toukokuussa SDP:n sopineen saksalaisen ja itävaltalaisen sisarpuolueensa kanssa, että ne ajavat rahoitusmarkkinaveroa EU:n uuden perussopimuksen mahdollistaman kansalaisaloitteen keinoin, elleivät EU-hallitukset onnistu toteuttamaan rahoitusmarkkinaveroa G20-kokouksessa eivätkä suostu EU:n alueella toteutettavaan rahoitusmarkkinaveroon.
uutiskirje 
