Yhteiskuntavastuun standardi ei ole perinteinen standardi, jossa esitettäisiin teknisiä vaatimuksia, vaan ohje, joka kertoo, mitä kaikkia positiivisia asioita sosiaalista vastuuta kantava organisaatio voi ottaa huomioon toiminnassaan. Tämän vuoksi standardin käytännön merkitystä voi Standardisoimisliiton johtajan Susanna Vahtilan mukaan vain arvailla.
– Jos standardia ruvetaan käyttämään, merkitys voi olla tosi iso. Pohjoismaissakin hyvälle standardille on aina bisnesmielessä käyttöä, mutta kehitysmaissa se voi vaikuttaa mutkan kautta. En väitä, että standardi muuttaa maailman, mutta siinä on tarkoituksena, että hyvät käytännöt leviävät pikkuhiljaa.
Vahtila oli yksi suomalaisista standardin kehittelykokouksiin osallistuneista. ISO:n 150 jäsenmaasta lähes sata osallistui valmisteluun.
Standardia esitellään Tampereella maanantaina 14. kesäkuuta alkavassa eurooppalaisen yritysetiikkaverkoston EBENin kolmipäiväisessä tutkimuskonferenssissa.
Perinteisesti ISO-standardit ovat teknisiä järjestelmiä. Yhteiskuntavastuun standardin syntymisen taustalla onkin Vahtilan mukaan ollut pitkä keskustelu siitä, onko järjestön asia ylipäänsä lähteä sosiaaliselle puolelle.
Lopulta kuitenkin työhön tartuttiin. Ja päädyttiin tekemään ohje, jossa on maailmanlaajuisesti sovittu, mitkä asiat pitää ottaa huomioon silloin, kun puhutaan yhteiskuntavastuusta.
Nyt standardityön viimeinen kokous on pidetty ja äänestysversio satasivuisesta standardista valmistuu 1. elokuuta mennessä, jolloin käynnistyy kaksi kuukautta kestävä äänestys. Jos esitys hyväksytään, standardi on tulee käyttöön joulukuussa.Vahtila uskoo, että esitys menee läpi jäsenmaissa.
Globaali apuväline
Tärkeää valmistelutyössä oli Vahtilan mukaan se, että kaksi kolmasosaa osallistujista oli kehitysmaista.
– Ilman kehitysmaita projekti olisi voitu haudata. Nyt kyse on globaalista standardista.
Vahtila kertoo, että kehitysmaat halusivat standardiin mukaan ennen kaikkea ihmisoikeudet ja työolot. Kipeitä kysymyksiä ovat muun muassa lapsityövoiman käyttö ja pitkät työajat.
– On paljon maita, joissa esimerkiksi kokoontumis- ja järjestäytymisvapautta ei ole. Nämä maissa toivotaan, että kansainvälinen standardi parantaisi tilannetta.
Standardi pitää sisällään seitsemän ydinaihetta. Niitä ovat ihmisoikeudet, organisaation hallintotapa, työelämän käytännöt, ympäristö ja oikeudenmukaiset toimintatavat, joihin kuuluu muun muassa kilpailuasiat. Ydinaiheita ovat lisäksi kuluttaja-asiat ja yrityksen osallistuminen yhteisön toimintaan.
Itse yhteiskuntavastuun standardi määrittelee luettelemalla joukon periaatteita, kuten eettinen toiminta, sidosryhmien kunnioittaminen, oikeusjärjestyksen kunnioittaminen ja kansainvälisten sopimusten kunnioittaminen.
Vahtila kertoo, että monet yritysedustajat ovat sanoneet, että esityksessä ei suomalaisen ison kansainvälisesti toimivan yrityksen kannalta ole mitään uutta.
Mutta ehkä kuitenkin on, sillä standardi ei sano, että asioita pitää tehdä jollekin tietylle tasolla asti, vaan se antaa ideoita ja ohjeita.
Yritysetiikka kiinnostaa
Viime vuosina on globaalissa bisneksessä yleistynyt erilaisten koodien ja raporttien käyttö, koska yritysten odotetaan pystyvän kertomaan julkisuuteen, miten ne toimivat vastuullisesti.
Paljon käytetty on GRI-yhteiskuntaraportti, joka pohjautuu kolmen pilarin – taloudellisen, ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun – malliin. GRI:llä voidaan jatkossa mitata sitä, miten hyvin yritys on käytännössä onnistunut toteuttamaan ISO:n avulla rakentamansa yhteiskuntavastuun periaatteet.
Yritysetiikkaa voi katsella kahdesta näkökulmasta. Standardit kuuluvat sääntökeskeiseen lähestymistapaan.
– Toinen lähtökohta lähtee liikkeelle siitä, että kehitetään henkilöstä ja johtoa. Tässä hyve-etiikassa kehitetään siis organisaation inhimillistä kapasiteettia, henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Lämsä Jyväskylän yliopistosta sanoo. Hän on yksi konferenssi järjestäjistä.
– Molempia tarvitaan, vaikka oma tutkimukseni kyllä sanoo, että standardit ja raportit ovat vain yksi osa. Isompi vaikutus on sittenkin yrityksen käytännöillä ja yrityskulttuurilla, Lämsä jatkaa. Tampereella paneudutaan myös hyve-etiikkaan.
Talouskriisi ja vauhti
Eettinen johtaminen on ajankohtainen aihe yritysmaailmassa EBEN Suomi ry:n puheenjohtajan Erika Heiskasen mukaan kahdesta syystä.
– Yksi on talouskriisi, joka sai alkunsa juuri etiikan puutteesta. Se avasi monen silmät. Nyt paljon vähemmän joutuu selittämään, miksi tarvitaan luottamusetiikkaa ja etiikkaa ylipäänsä.
Toinen syy liittyy siihen kehityskulkuun, jossa maailmasta on purettu sääntelyä nopealla tahdilla viime vuosikymmeninä.
– On jouduttu tilanteeseen, jossa kaikki heilahtelut ja muutokset vaikuttavat yksilöön paljon nopeammin kuin aikaisemmin. Johtamisen tarve kasvaa, kun ristipaineet ovat suuret ja muuttuvia tekijöitä on paljon. Etiikka on vaarassa, kun päätöksiä tehdään vauhdilla.
Heiskanen puhuu Tampereella eettisen johtamisen kehittämisestä haastavissa toimintaympäristöissä.
uutiskirje 
